Sunnuntai 19.9.2010 Alueellisilla journalismin päivillä

Osaako journalisti ohjeensa verkossa?

Sunnuntaiaamun aloitti Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen. Hän kertoi, että JSN:n toukokuussa annettu periaatelausuma nettilainaamisesta on otettu heti käyttöön mediassa ja muutenkin lehdissä on tapahtunut sisäistä ryhdistäytymistä: nyt ollaan valmiita antamaan tunnustusta kilpailevalle välineelle. Esimerkiksi linkitysvelvollisuus lainattavaan juttuun on yksi asia, johon on kiinnitetty huomiota. Tarkoituksena on ennen kaikkea hyvä palvelu. Uimonen huomautti, että perustyö journalismin uskottavuuden puolesta tai sitä vastaan tehdään toimituksissa. Julkisen sanan neuvosto voi vain korjata ilmeisiä virheitä tai se voi linjauksillaan yrittää estää virheiden syntymistä. Julkisen sanan neuvoston toiminta on uudistumassa ja uudistukset tulevat voimaan vuodenvaihteessa. Uimonen huomautti vielä lopuksi, että toimittajan tulee aina asettua tavallisen ihmisen puolelle: lehden asiakas on tavallinen ihminen eikä esimerkiksi kunta.


Paikallista etiikkaa?

Lokkaalin osuudessa projektipäällikkö Ulla Alakangas kertoi hankkeesta ja sen toiminnasta, minkä jälkeen Oulun seudun ammattikorkeakoulun journalismin yliopettaja Pertti Sillanpää esitteli Lokkaalissa tehtyä selvitystä paikallislehtien tekijöiden työssään kokemista eettisistä haasteista. Paikallista etiikkaa?-selvityksen lähtöolettamuksena oli se, että työskentely paikallislehdessä on erilaista kuin esimerkiksi Yleisradiossa tai maakunnan ykköslehdessä. Erityisesti teksti- ja piilomainonta koetaan ongelmaksi jokapäiväisessä työssä. Vaikka vastaajilla on selkeä käsitys hyvästä paikallisjournalismista, saattaa käytäntö poiketa teoriasta. Toimittajan työtä ohjaavat Journalistin ohjeet, oman talon toimintatavat sekä oma järki, kokemus ja omatunto. Painostusta lehtien toimittajat saavat kokea kuntien yrityksiltä poliitikoilta. Suhde kunnallisiin päättäjiin on viileän asiallinen. Tärkeänä asiana selvityksessä nousi esille se, että lehteä tehdään lukijoille ja kaikessa pyritään luotettavaan tiedonvälitykseen. Lokkaalin selvitystä kommentoivat viestinnän asiantuntija ja entinen Enontekiön Sanomien ja Kittilälehden päätoimittaja Riitta Muhonen sekä Lestijoki-lehden toimittaja Kati Kinnunen. Muhosen mielestä paikallislehden toimittaja on palveluammatissa enemmän kuin esimerkiksi maakuntalehden toimittaja. Lehden tehtäviin kuuluu myös paikkakunnan kehittäminen.


Median ja journalismin suunta

Päivän päätti Helsingin Sanomien päätoimittaja/kustantaja Mikael Pentikäinen puheenvuorollaan median tulevaisuuden haasteista. Hän antoi myös kattavan kuvauksen tämän päivän tilanteesta: Suomessa medialla on suuri vapaus, mutta mainontaa rajoitetaan usein turhaan. Lisäksi kansainvälinen sananvapaus on kiristynyt ja esimerkiksi viime vuonna kuoli 110 toimittajaa. Sananvapaus ei voi koskaan olla liian suuri, koska se on demokratian edellytys ja sen avulla ihmiset voivat muodostaa oman näkemyksensä asioista, mutta sitä voidaan käyttää vastuuttomasti.

Median murroksen Pentikäinen kertoi olevan suurin sitten Gutenbergin painokoneen: siinä missä painotekniikka mahdollisti sananvapauden ja levikin, on netti tämän ajan painokone. Netti levittää vapautta ja kansainvälisyyttä, mutta vaikeuttaa samalla sanan hallintaa. Myös vaikuttaminen ujuttautuu sisältöihin. Murros muuttaa mediamaisemaa ja kansallinen/kansainvälinen-vastakkainasettelu hakee tasapainoa. Mediamurros kuntaliitoksineen vaikuttaa myös paikallislehtien toimintaan. Levikkituottoa uhkaa netin ilmainen sisältö ja toimituksista on jouduttu vähentämään liikaa väkeä. Tällaisessa tilanteessa Pentikäinen kutsuukin huomiota lehtien ja toimitusten johtamiseen.

Sosiaalinen media on tuonut mukanaan myös positiivisia seuraamuksia, kun esimerkiksi diktatuureissa elävät ovat saaneet ääntään kuuluviin. Lisäksi netti on antanut mahdollisuuden kertoa ja antaa sisältöä lukijoille koko ajan, vaikka nopeuskilpailulla on taas puolestaan ollut varjopuolensa. Liiketoiminnalliset haasteet ovat oma lukunsa. Erilaiset lukulaitteet tulevat lyömään läpi maailmalla ja myös Suomessa, mikä saattaa horjuttaa sanomalehtien asemaa. Nettipalveluiden ja lukulaitteiden hinnoittelu on haasteellista, sillä maksullisista palveluista tulee tehdä houkuttelevia samalla kun tarvitaan resursseja tehdä myös verkkolehteä ja omaa sisältöä. Kaikesta tästä huolimatta tai siitä syystä Helsingin Sanomille tulee lukulaitelehti heti, kun laitteita on saatavilla Suomessa. Lopuksi Pentikäinen huomautti, että tämä on ennen kaikkea kokeilemisen ja uuden rakentamisen aikaa ja journalismi on parempaa kuin koskaan.

Jim Morrison on sanonut: se joka hallitsee mediaa, hallitsee mieliä.

-Anu Isoaho

Alueelliset journalismin päivät Oulussa 18.-19.9.2010

Lauantai 18.9.2010 Alueellisilla journalismin päivillä


Sananvapaus ja yksilön oikeudet

Viestintäoikeuden tutkijatohtori Päivi Tiilikka avasi lauantaipäivän aiheella Journalistin sananvapaus ja yksilön oikeudet. Tiilikan mukaan Suomi on saanut 14 loukkaustuomiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ja näin ollen on ollut syytä kartoittaa lainmuutostarpeet. Tiilikka on selvittänyt asiaa oikeusministeriön toimeksiannosta ja hän huomautti, että Suomi on ollut osa Euroopan ihmisoikeussopimusta 1990-luvulta asti, kun taas tutkimuksessa mukana olleet Ruotsi, Norja ja Alankomaat ovat kuuluneet siihen jo 1950-luvulta. Tiilikka tuli tutkimuksessaan siihen tulokseen, ettei Suomen lainsäädäntö ole muita maita rajoittavampaa, mutta ihmisoikeudet eivät ole vielä juurtuneet osaksi lainsoveltamista niin vahvasti kuin muissa maissa. Lain soveltaminen on jäykkää ja kaavamaista, vaikka lainsäädäntö mahdollistaisi myös sananvapausmyönteiset ratkaisut. Suomessa harmaata aluetta ovat erityisesti uskonrauhan rikkominen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Tiilikan tutkimuksesta löytyy lisätietoa osoitteesta: www.om.fi/1274105758500.


Medianvapaus ja viranomaisaineistojen saanti

Päivän toinen puhuja, Jyväskylän yliopiston erikoistutkija Heikki Kuutti, kertoi MEDIADEM- ja Julkisuuslakiprojektien pohjalta siitä, miten Suomen virkamiehet eivät edelleenkään ole sisäistäneet vuonna 1999 voimaan tullutta lakia asiakirjajulkisuudesta. Viranomaisten ymmärrys on puutteellista etenkin julkisuusperiaatteesta ja omista velvoitteistaan. Tutkimustietoa aiheesta löytyy osoitteesta www.julkisuuslaki.fi. Lisäksi Journalismin kritiikin vuosikirja löytyy osoitteesta: http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/978-951-44-8030-0.pdf.


Paneelikeskustelu: Milloin tietoa on riittävästi?

Iltapäivä käytettiin paneelikeskusteluihin ja ensimmäiseksi keskusteltiin aiheesta Milloin tietoa on riittävästi?. Keskusteluun osallistuivat Ylen Silminnäkijä-ohjelman tuottaja Hannele Valkeeniemi, Keskustan kansanedustajaehdokas Jarmo Korhonen, viestintäoikeuden tutkijatohtori Päivi Tiilikka ja Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen. Nieminen korosti sitä, ettei tietoa voi koskaan olla riittävästi, mutta noudattamalla Journalistin ohjeita, Julkisen sanan neuvoston ohjeistuksia sekä toimituksen omaa ohjeistusta, pääsee jutunteossa pitkälle. Lisäksi puhuttiin niin sanotusta "yhden lähteen politiikasta" Silminnäkijä-ohjelman Matin talot-jakson yhteydessä. Valkeeniemi piti kiinni väitteestään, että nimetön lähde jutun taustalla oli olemassa, mutta että juttu muotoiltaisiin toisin mikäli se tehtäisiin nyt. Tiilikka huomautti, ettei yhden lähteen käyttö ole kiellettyä, mutta toki avoimesti esiinlausuttu lähde on parempi kuin salattu lähde, koska tällöin yleisö voi vapaammin tehdä omat johtopäätöksensä. Paneelissa keskusteltiin myös Ylen Moskovan avustajan Antero Eskolan tapauksesta ja vaalirahakohusta, joka henkilöityy Jarmo Korhoseen. Korhonen muun muassa väitti, että Keskustan lisäksi myös Kokoomus ja SDP ovat rikkoneet vaalilakia viime presidentin vaaleissa.


Journalismin jälkiviisaat

Päivän toisen paneelin keskustelijat olivat Kauppalehden toimittaja Katja Boxberg, Lapin Kansan taloustoimittaja Jarno Lakkala, Helsingin Sanomien taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen sekä Rauhan Tervehdyksen päätoimittaja Janne Kankaala. Paneelin aiheet voi tiivistää sanoihin vaalirahaähky, amerikkalainen loukkaantumiskulttuuri ja toimittajien sitoumukset (esimerkiksi puoluekanta). Boxberg muun muassa väitti, että vaalirahasotkun purkautumisella tulee olemaan suuria vaikutuksia sekä politiikkaan että journalismiin. Pietiläisen mukaan toimittajilla onkin syytä itsekritiikkiin. Loukkaantumiskulttuurilla tarkoitettiin sitä, että Suomessa pelätään tietyistä aiheista (esimerkiksi islam ja vähemmistöryhmät) kirjoittamista.

-Anu Isoaho

Lokkaalin kesätiedote

Ennen kesälomille lähtöä halusimme koota yhteen tulevan syksyn tapahtumia: www.oamk.fi/lokkaali.



Lämmintä ja mukavaa kesää kaikille!

-Ulla & Anu

Tiedottajan huoneentaulu

Lokkaali- ja Oulu15-hankkeet järjestivät tiistaina 25.5.10 yhteisvoimin Vuoropuhelussa kulttuuritoimijat ja paikallislehdistö-seminaarin Oulun seudun ammattikorkeakoululla. Tapahtumassa pohdittiin muun muassa sitä, miten median edustajat toivovat tiedotettavan kulttuuritapahtumista ja miten lehdistötiedotteet tulisi laatia, jotta ne huomataan toimituksissa. Lisäksi pohdittiin paikallismedian tulevaisuutta ja mahdollisia uusia yhteistyömalleja kulttuuritoimijoiden ja paikallislehdistön välille.

Iltapäivän aikana kuultiin Rantapohja-lehden ja IIK!!-kauhuelokuvafestivaalin välisestä yhteistyöstä sekä Kalajokiseutu-lehden uusista toimintamuodoista. Rantapohjan päätoimittaja Juha Virranniemi ja elokuvafestivaalin toiminnanjohtaja Jyrki Mäki korostivat sitä, että yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet: lehti saa tapahtuman näkyvyyden kautta uudenlaista kohderyhmää lukijoiksi ja elokuvafestivaali on vakiinnuttanut asemansa alueella ennakkoluulojen vähentymisen myötä. Olennaista paikallislehden kannalta on seurata tapahtumaa loppuun saakka ja tehdä yhteistyötä monilla tasoilla. Kalajokiseutu-lehden entinen päätoimittaja Sauli Pahkasalo puolestaan korosti sitä, että lehdellä tulee olla aktiivinen ote paikkakunnalla. Paikallislehti ei voi jäädä lepäämään laakereillaan ja tehdä vain lehteä: sen tulee herättää ajatuksia ja on tehtävä yhteistyötä niiden kanssa, jotka järjestävät tapahtumia. Kalajokiseutu tekee lukijamatkoja, järjestää teematapahtumia ja sillä on myös oma kaksipäiväinen Kajari-festivaali Kalajoen keskustassa.

Seminaarin paneelikeskustelussa olivat puhujina Virranniemen, Mäen ja Pahkasalon lisäksi taikuri Joni Pakanen, Oulun kaupunginteatterin tiedottaja Kaisu Innanen ja Kalevan yhteisötuottaja Erkki Hujanen. Tiedottajan muistilistasta näkyy keskustelussa esille tulleet pääkohdat.


-Anu Isoaho

Digitaalinen jalanjälki-tapahtuma Helsingissä 20.5.2010

TBWA\Helsingin toimitusjohtaja Petteri Kilpinen isännöi torstaina 20.5. Helsingissä järjestettyä Digitaalinen jalanjälki-tapahtumaa. Päivän pääpuhuja oli Taneli Tikka, joka on Suomen Internet-palveluiden toimialan tunnetuimpia nimiä ja sarjayrittäjiä. Lisäksi TBWA\Helsingin digitaalisessa toimistossa DIEGOssa konseptisuunnittelijana työskentelevä Riku Vassinen ja yrittäjä Antti Isokangas esittelivät Digitaalinen jalanjälki-kirjassaan esittämiään teesejä. Päivän päätti paneelikeskustelu aiheesta “Pystyvätkö suomalaiset yritykset muuttumaan insinööritaloista ketteriksi mediayrityksiksi?”.


Vaikka Digitaalinen jalanjälki-kirja käsitteleekin internet-aikakauden yritysmarkkinointia, korosti TBWA\Helsingin toimitusjohtaja Petteri Kilpinen aloituspuheenvuorossaan sitä, että hyvä tuote, brändi ja tarina ovat edelleen markkinoinnin ja yrityksen menestyksen taustalla. Esimerkiksi Facebookin ja muiden niin sanottujen sosiaalisten medioiden muotojen on oltava osa kokonaisuutta mietittäessä yrityksen markkinointia.

Myös päivän pääpuhuja Taneli Tikka huomautti, että peruslähtökohtana yrityksen tulee miettiä, onko sillä aikaa tehdä asiat kunnolla. Kaikki lähtee dialogista asiakkaan ja yrityksen välillä ja dialogista, ajan käyttämisestä asiakkaaseen, on mahdollista kehittää myös kilpailuetu. Dialogi on tärkeää, koska koskaan ei ole mahdollista kontrolloida alaisia tai asiakkaita. Tikan neljä iskulausetta kuuluivatkin seuraavasti:

- Dialogi muokkaa imagosi!
- Sinusta puhutaan – halusit tai et!
- Keskustelu jatkuu – olit mukana tai et!
- Asiakkaalla on oma käsityksensä sinusta ja siitä, mitä sinun pitäisi olla!

Tämän päivän yritysmaailmassa arvoa luodaan yhdessä asiakkaan kanssa ja yhteistyön avulla halutaan päästä mukaan luomisen kokemuksiin. Samalla asiakas sitoutetaan yritykseen. Esimerkkinä yhteistyön voimasta Tikka mainitsi The Lord of the Rings-elokuvatrilogian. Tekijät ymmärsivät elokuvia suunniteltaessa, että he eivät voi toimia ihmisten käsityksiä vastaan, koska kyseessä on maailmanlaajuinen ilmiö ja he ottivatkin faniyhteisöt mukaan tekemään elokuvia. Yhteisöillä oli suora yhteys kaikkiin elokuvan tuotantoryhmän jäseniin puvustajista kuvaajiin. Elokuvista tuli entistä henkilökohtaisempia ja autenttisempia yhteistyön avulla. Elokuvan tekijät siis miettivät, kuka heidän asiakkaansa on eli kenen kanssa dialogia käydään.

Dialogin lisäksi Tikka korosti sitä, että kaikki organisaation ihmiset tulisi laittaa kohtaamaan asiakas, jotta jokaiselle olisi selvä tuotteen tai palvelun yhteys asiakkaaseen. Esimerkkinä Tikka mainitsi autovalmistaja Toyotan, jossa jokainen markkinointiosaston työntekijöistä lähtien joutuu työt aloittaessaan kuukaudeksi kokoamaan autoja.


Lisätietoa Rikun ja Antin supermielenkiintoisesta kirjasta löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
www.marmai.fi/digitaalinenjalanjalki
www.talentumshop.fi
www.mcreads.com

-Anu Isoaho

Pohjois-Pohjanmaan LUOTU-päivä Hotelli Lasaretissa

Tiistaina 18.5.2010 Lokkaali kävi verkostoitumassa. LUOTU-päivä on Pohjois-Pohjanmaalla toimivien luovien alojen, kulttuuri- ja matkailusektorin, hyvinvointi sekä ICT-alan yritysten yhteinen matchmaking-tilaisuus, jossa osallistujat voivat kertoa omasta yrityksestään ja osaamisestaan ja samalla tutustua mahdollisiin uusiin yhteistyökumppaneihin kahdenkeskisissä tapaamisissa. Näin yritykset pääsevät laajentamaan verkostojaan yllättävillekin tahoille.

Tapahtuma pyrki antamaan vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin:
Haluatko tavata muita oman toimialasi yrityksiä?
Tiedätkö, mitkä omaa toimialaasi lähellä olevat alat voisivat olla sinulle hyödyksi, kun kehität liiketoimintaasi?
Kaipaatko apua ja kansainvälistymiseen?


Päivän aikana luotiin uusia kumppanuuksia ja kuultiin rohkaisevia sanoja. Elinkeinolaitoksen johtaja Juha Ala-Mursula puhui uuden elinkeinoliikelaitoksen strategisista tavoitteista ja projektipäällikkö Maarit Hohtokari Sillanrakentajista luovien alojen vientiagenteista. Mielenkiintoista oli myös kuulla pohjoismaisesta yhteistyöstä, kun taikuri Joni Pakanen (www.jonipakanen.com) ja tuottaja Anna Viklund (www.vonbranaproductions.com) kertoivat meneillään olevasta yhteistyöhankkeestaan The Magic of Lapland. He vinkkasivat myös tarkastamaan Nordic Business Link-nettisivuston (www.nordicbusinesslink.eu) ja ottamaan yhteyttä Henry Koivukankaaseen ja Ouluseutu Yrityspalveluiden Heikki Tunkkariin, mikäli pohjoismainen yhteistyö kiinnostaa.

Lokkaalin matchmaking-tapaamiset alkoivat taikuri Joni Pakasen tapaamisella. Joni kertoi lisää tapahtumatuotantoon liittyvistä asioista. Toisena verkostoitumiskohteena oli Mainostoimisto Hiottu (www.hiottu.fi), jonka palveluista etenkin ilmoitusvalmistusjärjestelmä ja verkkolehtialusta kiinnittivät Lokkaalin huomion. Ilmoitusvalmistusjärjestelmä toimii hyvin esimerkiksi autoliikkeiden ja kiinteistönvälitysfirmojen säännöllisesti toistuvassa ilmoittelussa samassa lehdessä.

Päivän aikana tapasimme myös valokuvaaja ja tuotantojärjestäjä Marjo Väisäsen. Marjolla on toiminimi Tmi Marjo T. Väisänen (www.marjovaisanen.fi) ja hän pystyy tarjoamaan myös valokuvauskoulutusta. Juttelimme myös liikkuvan kuvan ammattilaisen Henri Turusen kanssa Psykerö Productionsista (www.psykero.com).

Iltapäivän aikana tapasimme freelancer-toimittaja ja valokuvaaja Kati Valjuksen (www.kativaljus.fi), joka toivoi Lokkaalin järjestävän koulutusta myös freelancereille. Etenkin tekijänoikeuskysymykset sekä toimittajien ja valokuvaajien yhteiset koulutukset olivat toivottuja kokonaisuuksia. Valjus huomautti, että on hyödyllistä kuulua free-liittoon, mutta on hieman ongelmallista, kun samaan aikaan ei voi kuulua rinnakkaisiin alajaostoihin kuten esimerkiksi Pohjois-Suomen Sanomalehtimiesyhdistykseen. Facebookkiin ollaan tekemässä Pohjoisen vapaat-ryhmää, joka toisi pohjoisessa toimivia freelancereita mahdollisesti lähemmäksi toisiaan.

Attorneys at Law Kokko & Vähäsarja Ltd.:n asianajaja Niilo Vähäsarja (www.kokkolex.fi) kertoi seuraavaksi asiantuntijapalveluistaan. Yrityksellä on osaamista etenkin aineettomien oikeuksien ja liikejuridiikan aloilta ja Vähäsarja kertoikin luovien alojen tekijänoikeuskysymysten olevan aina ajankohtainen asia. Mainostoimisto Alfa-Tiimin (www.alfa-tiimi.fi) graafinen suunnittelija Matti Pohjola antoi puolestaan vinkkejä yritysilmeen tekemiseen ja firman sivuilta onkin ladattavissa ilmainen yritysilmeopas. Lisäksi Alfa-Tiimillä on tarjottavana muun muassa www-julkaisujärjestelmäpalveluita. Tapasimme myös Tuonela Productions Ltd.:n (www.tuonelaproductions.com), joka on selain- ja lautapelejä (esimerkiksi The Club) tekevä pelifirma. Tuonelan myyntijohtajaa Mikko Lahtista kiinnosti erityisesti se, millaisia mahdollisuuksia olisi rakentaa verkostoa lehtien välille esimerkiksi pelipalveluiden avulla. Pelit voivat toimia brändinvahvistustyökaluina. Alalla tapahtuvaa nopeaa kehitystä mietittiin yhdessä ja Lahtinen heittikin ilmaan mielenkiintoisen ajatuksen: “Entä jos pelit olisi keksitty ennen kirjaa?”

Päivän lopuksi tapasimme Avania Consulting-yrityksen (www.avania.fi) toimitusjohtajan Janne Kuntolan, joka kertoi verkkokaupasta, internet-mainonnasta, käytettävyystutkimuksesta ja hakukoneoptimoinnista sekä siihen liittyvistä analyysipalveluista. Erityisen mielenkiintoista oli pohtia Google-optimointia: miten vaikuttavat otsikot, hakusanat ja linkit siihen, kuinka näkyvällä paikalla nettisivusi ovat netin hakutuloksissa. Katso myös Jannen blogi osoitteesta www.verkkokauppaopas.com.

-Anu Isoaho

Kokemuksia yrittäjyydestä kulttuurialalla-info 3.5.2010

Oulun seudun ammattikorkeakoulun nykyiset ja jo valmistuneet opiskelijat kertoivat omakohtaisia kokemuksia yritystoiminnasta koululla järjestetyssä tilaisuudessa. Toiminimen perustamisesta kertoi muusikko Sami Saari, freelancer-toimittaja Anni Jyrinki kertoi free-verokortilla työskentelystä, Jukka Köngäs esitteli Oamkin yrityshautomon toimintaa, AD Aleksi Kauhanen Suunnittelutoimisto Ilimeestä kertoi avoimen yhtiön toimintamuodoista ja lisäksi esiteltiin Kulttuuriosuuskunta ja Taidesivut.net-sivusto. Paneelikeskustelussa pohdittiin muunmuassa sitä, miten yhdistää opinnot oman yrityksen toimintaan, mikä yrittäjyydessä on oleellista, miten onnistuu perheen, työn ja opintojen yhdistäminen, miten yritys voi markkinoida ja myydä osaamistaan sekä sitä, miten hyödyntää julkisia yritystoiminnan tukia ja avustuksia.

Anni Jyrinki: Freelancer-toimittajana työskenteleminen

Erityisen mielenkiintoisen puheenvuoron Lokkaalin kannalta piti freelancer-toimittajana työskentelevä Anni Jyrinki. Jyrinki on valmistunut medianomiksi keväällä 2008 ja hän on työskennellyt freelancer-toimittajana siitä asti. Hän työskentelee freelancer-verokortilla, mikä ei vaadi niin paljon paperitöitä kuin varsinaiseksi yrittäjäksi ryhtyminen, mutta kuitenkin tulonhankkimiskulut (esimerkiksi kameran hankinta) voi vähentää verotuksessa. Free-kortilla toimittaessa tulee olla vähintään kolme toimeksiantoa vuodessa. Kortin veroprosenttia on helppo muuttaa, mikäli tulot olennaisesti muuttuvat. Yleisesti suositellaan verokortilla toimittavaksi muutaman vuoden ajan, minkä jälkeen harkitaan vaativampia yritysmuotoja.

Aloittelevalle toimittajalle Jyrinki antaa tukun vihjeitä. Työt kannattaa aloittaa soittelemalla ja lähettämällä sähköposteja tuttuihin lehtiin. Aina voi myös tarjoutua käymään toimituksessa sähköpostin lähettämisen lisäksi. Hän myös kehottaa lähestymään lehtiä lähettämällä juttuidean eli ei koskaan suoraan valmista juttua. Juttuidean tulee olla mahdollisimman valmis tyyleineen, haastateltavineen sekä aikatauluineen. Olennaista on osoittaa kiinnostusta lähestyttävää lehteä kohtaan ja oppia ottamaan vastaan myös kieltävä vastaus. Palkkioista on hyvä sopia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sen suuruuteen vaikuttavat muunmuassa tekstin pituus, työtunnit, oheiskulut, luovutettavat oikeudet ja kuvitus. Jyrinki on kuitenkin huomannut, että käytännössä työn tilaaja usein kertoo, mitä on valmis maksamaan. Journalistiliitolla on olemassa suositukset palkkioiden suuruuksista, mutta niihin harvoin päästään sanomalehdissä. Freelancerina toimivan tulee muistaa, että palkkioista vähennetään verot ja sosiaaliturva- sekä eläkemaksut. Yleensä palkan maksaja huolehtii maksuista, jolloin freelancer ei ole varsinaisesti yrittäjä.

Jyringin mukaan freelancerina toimimisen miinuspuolia ovat työyhteisön, säännöllisten tulojen ja työaikojen puuttuminen, huono sosiaaliturva ja kotona työskentelyn mahdollisuus. Samaan aikaan työn parhaita puolia ovat vaihtelevat työtehtävät, joustavat työajat, mahdollisuus erikoistua tiettyyn aihepiiriin ja myös kotona työskentely.

Freelancerina toimiessa on erityisen tärkeää pitää huolta ajan hermolla pysymisestä ja itsensä kehittämisestä sekä verkostoitumisesta. Journalistiliitto, Free-liitto sekä PSSY ovat hyviä paikkoja tavata alan ihmisiä. Vapaat journalistit-opas on mainio apuväline jokaiselle toimittajalle. Lisäksi Jyrinki kehottaa kurkkaamaan toimittajien ideasivustoa Deski.fi.

-Anu Isoaho