MVV, päivä 2, osa 2

Aamupäivän Alf Rehnin puheenvuoron jälkeen oli vaikea keskittyä enää mihinkään muuhun kuin tulevaisuuden uusiin vaihtoehtoihin. Seuraavanlaista tietoa tarttui kuitenkin mukaan..

Sub TV:n kanavajohtaja Maaretta Tukiainen toi mukanaan uusimmat trendit ja uutiset Cannesin tv-messuilta. Katsomiskokemus tulee rikastumaan esimerkiksi yhteisöllisen tv:n muodossa; Tukiainen puhui niin sanotusta kahden screenin katsomistavasta eli siinä televisiosta katsottua ohjelmaa kommentoidaan samaan aikaan esimerkiksi Facebookissa. Katsomiskokemuksesta tulee siis jaettua katsomista. Toinen trendi on "transmedia storytelling", monimediainen kerronta. Siinä tarinaa kerrotaan usean välineen kautta, mikä mahdollistaa myös katsojien osallistumisen "tapahtumaan".


Päivän kolmas mielenkiintoinen esiintyjä oli SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner. Tuttuun tapaansa Jungner kertoi tarinoita sosiaalisesta mediasta. Vaikka alunperin sosiaalisesta mediasta innostuneet ihmiset ovatkin alkaneet kyseenalaistaa sen mielekkyyttä (esimerkiksi sosiaalisen median kuva siitä, mitä ihminen on, on pielessä), on jokaisen kuitenkin myönnettävä, että sosiaalinen media on tehokas: Jungnerin mukaan tunnevaste tietotulvassa säilyy, mistä esimerkkinä on vertaissuositukset. Jos joku suosittelee tuotetta kaupassa, harva ottaa suosituksesta onkeensa. Toisin on netissä ja esimerkiksi keskustelupalstoilla.

Sosiaalisen median etu on myös siinä, että tieto kulkee siellä ilman kustannuksia. Esimerkkinä Jungner kertoo groudsourcingin hyödyntämisestä Haitin maanjäristyksen yhteydessä. Vapaaehtoisjoukko kävi läpi satelliittikuvia netissä tuhoalueesta määritelleen alueet, joilla oli kuollut/elävä/eos-ihminen.

Pari irrallista ja hyödyllistä ajatusta Jungnerilta.
1) Sosiaalinen media on ihmisgoogle.
2) Käytettävyys netissä on yhtä kuin pastellisävyt ja pyöreät kulmat.
3) Ihmiset muuttavat harvoin mielipidettään joukon räyhäämisen takia: oivaltaminen on ainoa tapa päästä ennakkoluulon yli.
4) Idea ei ole arvokas, koska niitä on paljon. Arvokasta on se, miten idea konkretisoituu teoiksi.

Päivän kruunasi Franticin toimitusjohtajan Sami Relanderin puheenvuoro. Relander puhui digitaalisen maailman saastumisesta ja sen hallinnasta. Lyhyesti hänen puheenvuoronsa voisi tiivistää seuraavaan lauseeseen: "Nykytilanteen analysointi ei riitä kovin pitkälle, vaan pitää mennä sinne, minne pallo on menossa." Kun mitta tulee täyteen, palataan perusteisiin ja valta siirtyy instituutioilta yksilöille.

Jotta uutta pystytään luomaan, tulee UNELMOIDA.

-Anu Isoaho

MVV, päivä 2, osa 1

Markkinointiviestinnän viikon toinen päivä 27.10.10 oli kerrassaan mielenkiintoinen. Suunnistimme ensimmäiseksi kuuntelemaan Åbo Akademin liiketalouden professori Alf Rehniä. Rehn pääsi viime vuonna ainoana suomalaisena The Times -lehden Thinkers 50 -sivustolla liikemaailman huippuajattelijoiden listalle. (Hyvä juttu Rehnistä oli esimerkiksi lauantaina 6.11.10 Helsingin Sanomissa.) Hän on sanonut "pahasti" niin Nokiasta, sosiaalisesta mediasta kuin brändeistäkin, mutta ainakin minulle tuli hänen puheestaan ennen kaikkea helpottunut olo: vihdoinkin joku uskaltaa pyytää ihmisiä ottamaan järjen käteensä. Mitä Rehnin puhe sitten piti sisällään?


Rehn vastasi häntä kohtaan osoitettuun kritiikkiin. Miksi ihmisten innostus sosiaalista mediaa kohtaan on hänen mielestään huolestuttavaa? Ensiksikin ihmiset muodostavat kiintymyssuhteen asioihin ja silloin on aina vaarana se, että kyseessä oleva asia "rakastetaan kuoliaaksi". Toiseksi on olemassa asia nimeltään "The Law of Large Numbers". Kun yhä useampi henkilö yrittää, yhä useampi myös epäonnistuu. (Rehn viittaa 22.9.10 julkaistuun Mainostajien liiton mainosbarometriin, jonka mukaan 94 % yrityksistä aikoo hyödyntää sosiaalista mediaa ensi vuonna markkinoinnissa. Kuinka moni oikeasti sen toteuttaa ja kuinka moni tietää tarpeeksi esimerkiksi siitä, mikä toimii sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa ja Twitterissä?) Kaikilla ei voi siis olla aina kivaa. Rehn nosti esiin myös kysymyksen "mitä tapahtuu keskustelulle?". Epämiellyttävä kysymys sillon, kun uskotaan, että tiedetään jo kaikki. Menossa on siis teini-iän ongelmien toinen vaihe.

Rehnin mukaan on tärkeää pohtia sitä, miten me ihmisinä näemme tulevaisuuden. Ihmisillä on tapana jäädä kiinni tiettyyn tulevaisuudenkuvaan ja voimme nähdä kaksikin vaihtoehtoa mutta emme kolmatta. Uusia haasteita ovat moninaisuuden oikea tuleminen, lupauksien lunastaminen ja eksploitaation välttäminen. Moninaisuus näkyy myös siinä, miten teknologia nähdään. Sosiaalinen media on pidettävä hengissä, mutta se ei auta, mikäli organisaatiot eivät muutu samalla. Organisaation ongelmaksi muodostuukin se, miten "organisoidaan organisaatio" ottamaan vastaan sosiaalinen media. Organisaation päälogiikka kun on vastustaa muutosta ja luoda rauhallisuutta. Minkälaista organisaatioteoriaa sitten tarvitaan? Tähän Rehn ei anna suoraa vastausta, mutta koska organisaatio ei muutu itsestään, on asiaa mietittävä tarkkaan.

Rehn huomauttaa, että sosiaalinen media syntyi noususuhdanteen aikana. Runsauden aikakaudesta olaan nyt menossa johonkin suuntaan mutta mihin. Ylioptimistinen ajattelumme voi osoittautua ongelmalliseksi ja meidän on hyväksyttävä ajatus siitä, että kaikki ei tule menemään parhain päin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tarvetta uudelle ajattelulle on siis olemassa. Viestintä on oikeasti tärkeää, eivätkä ainoat vaihtoehdot ole kopiointi ja hypen ostaminen. (Passiivisuus ja hiljaisuuskin voivat olla ok.)

Lopuksi eväitä arkeen. Mitä on ETC? Emotions, Trust, Control. Markkinointiviestintä ei voi aina olla kivaa (Emotions), keskustelua on oltava, jotta luottamus säilyy silläkin uhalla, että syntyy vastareaktioita ja -ilmiöitä (Trust) ja tulee miettiä, miten oikeasti voidaan hallita sitä, mitä tulee tapahtumaan (Control).

-Anu Isoaho
(Puhe oli niin innostava, että tekstissä osa voi olla omaa tulkintaani.)

MVV, päivä 1, osa 2

Oma suosikkini markkinointiviestinnän viikon ensimmäisen päivän puheenvuoroista oli viestintäkonsultti Mika Horellin esitys siitä, miten uutiskynnys ylitetään USA:n valtamediassa. Horelli on toiminut reilun kymmenen vuoden ajan Suomen New Yorkin suurlähetystön viestintäkonsulttina ja palannut nyt Suomeen. Horellin viestinnän konsultointiyritys Newsbrokers Oy onkin erikoistunut uutisointiin ja viestintään.

Viime aikoina suomalainen design on päässyt hyvin esille sellaisissa suurissa amerikkalaisissa julkaisuissa kuin The Boston Globe ja The New York Times. Horellin mukaan Timesin lukijat ovat tarkkoja siitä, keistä taiteilijoista he haluavat lehdestään lukea. Yksi heistä on Karita Mattila. Myös Jorma Elo ja Osmo Vänskä ovat suomalaisen kulttuuriuutisoinnin menestystarinoita Yhdysvalloissa. Lehdet siis kirjoittavat siitä, mistä lukijat haluavat lukea.



Hankalaa Yhdysvaltain uutiskynnyksen ylittämisestä tekee valvonta ja ihmisten kriittisyys. Uutisointia valvotaan, koska kilpailu on kovaa ja tarjontaa paljon. Puffit ja tyrkyttäminen eivät toimi, mutta viihdearvoa omaava viesti on helpompi saada läpi uutisarvoisesta viestistä puhumattakaan. Viime aikoina mediakentässä on alkanut tapahtua muutoksia, kun erilaiset pr- ja viestintätoimistot ovat alkaneet tuottaa tarpeeksi laadukasta ja lehdille ilmaista journalistisesti tuotetun näköistä materiaalia. Myös detaljin uutisointi voi tuottaa tulosta. Asiaa voi lähestyä miettimällä "mitä minä keksin tuoda julki tästä asiasta"-mentaliteetilla. Horelli mainitsee esimerkkinä jutun lomakeskuksesta, jossa kerrottiin, miten keskuksen uuden parkkialueen parkkiruudut maksavat 250 000 dollaria kappaleelta. Jutun huomioarvo kasvoi tällaisen yksityiskohdan huomioimisella ja keskus sai mainetta tasokkaana ja kalliina lomapaikkana.



Yhdysvaltain uutisvälineissä läpi pääsemiseksi on myös tunnettava ihmisiä henkilökohtaisesti ja oltava hyvät verkostot. Ylipäätään kokemusta ja kontaktipiirejä arvostetaan suuresti, joten usein isot pr- ja viestintätoimistot ovat välttämättömiä kumppaneita. Horelli mainitsee erinomaisena esimerkkinä Applen, joka on lyönyt itsensä läpi nimenomaan jatkuvan tiedottamisen kautta. Hyvä kriisitiedotus ja julkisuuden hallinta ovat keskeisiä seikkoja. Applen tuotteista puhutaan koko ajan ja iPhone on noussut roolimallin asemaan.

Amerikkalaisille on tärkeää se, miltä jokin asia tuntuu ja he ovat myös erittäin kriittisiä; tuotteen on oltava uniikki ja yrityksen palvelun erinomaista, jotta se tekee vaikutuksen amerikkalaisyleisöön tai -ostajaan. Lisäksi keskeistä on ymmärtää se, että amerikkalaiset seuraavat paljon ruohonjuuritason juttuja ja blogeja eli he etsivät koko ajan uutuuksia ja innovatiivisuutta.

Horelli kertoo puheenvuoronsa lopuksi tarinan siitä, miten suomalainen uistimia myyvä yritys Rapala löi itsensä läpi Yhdysvaltain markkinoilla. Tarvittiin sattuma ja kalastuksesta pitävä toimittaja. Toimittaja vakuuttui koekäytön jälkeen Rapalan uistimien erinomaisuudesta niin paljon, että päätti kirjoittaa niistä jutun LIFE-lehteen. Juttu ilmestyi 5.8.1962. Päivä on sama, jolloin Marilyn Monroe kuoli ja lehdestä tuli samalla näyttelijän muistonumero. Rapala sai kuukauden aikana kolme miljoonaa uistin-tilausta.

-Anu Isoaho, teksti ja kuvat

Markkinointiviestinnän viikko, päivä 1, osa 1

Tämän vuoden Markkinointiviestinnän viikko järjestettiin Wanhassa Satamassa Helsingissä 26.-27.10.2010. Osallistuin tilaisuuteen ensimmäistä kertaa ja päivien aikana tarjolla ollut hyvien puhujien ja uuden, ajankohtaisen tiedon määrä yllätti täydellisesti. Ensimmäisen päivän aikana otettiin muun muassa haltuun "Global PR Toolkit" (esittelijänä toimi Richard Houghton, ICCO:n toimitusjohtaja) ja kansainvälistä viestintää (esittelijänä vanhempi viestintäkonsultti Mari Saarinen AC-Sanafor Oy:stä).

Näytteilleasettajia olivat käytävät ja hallit täynnä. Hienoa oli päästä ensimmäistä kertaa testaamaan iPadin toimivuutta; hyvin siinä esimerkiksi Suomen Kuvalehden materiaali toimi. Lehtijuttuun Afganistanista oli lisätty video, mikä rikastutti lukukokemusta. Vaikka laitetta onkin kritisoitu siitä, että se on iPhone suurennetussa koossa, on se mielestäni miellyttävä käyttää ja toimii hyvin esimerkiksi matkoilla. Se on kannettavaa tietokonetta huomattavasti kevyempi ja näytöllä olevaan näppäimistöön tottui nopeasti. Perinteistä paperilehteä ja kirjaa en tosin ole valmis vaihtamaan pois!

Yhdestä päivän mielenkiintoisimmasta puheenvuorosta vastasi MTV Median tuoteryhmäpäällikkö Pasi Raassina. Hän kertoi mainonnan eri tasoista verkkomediassa. Mielenkiintoisia huomioita oli useita: netti-tv on erinomainen kohderyhmämedia, sisältöyhteistyö on nousussa (esimerkiksi MTV:n Helmi-sivuston ja Nivean yhteistyö) ja sosiaalinen media on muutakin kuin Facebook ja asiakassuhde. Sosiaalista mediaa on esimerkiksi kommentointimahdollisuus urheilu-uutisten yhteydessä ja näin muodostuu helpommin lojaliteettisuhde mediaa kohtaan. MTV:n urheilu-uutisia netissä on kommentoitu yli 3 miljoonaa kertaa!

Sanoma Magazines Finlandin Yritysjulkaisujen verkkopäätoimittaja Harri Lindfors ja tuottaja Outi Pippuri toivat sanomaa tarinoiden merkityksestä. Tarinat tarjoavat tarttumapintaa ja journalismi puolestaan on tosielämän tarinaa. Lehdellä on henkilökohtainen side asiakkaaseen ja onkin tärkeää miettiä, keitä ovat ihmiset joille lehteä aletaan tehdä. Hyvin tehty sisältö koukuttaa myös verkossa ja samalla se nousee hakukoneoptimoinnissa. Siinäpä muistettavaa seuraavaksi kirjoituskerraksi! MVV:n päivä 1 jatkuu vielä seuraavassa blogikirjoituksessa...

-Anu Isoaho, teksti ja kuva

Markkinointiviestinnän viikon seminaarien antia

Markkinointiviestinnän viikko välittää ensi käden tietoa markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän nykytilasta. Tapahtuma kokosi tänä vuonna 3500 ammattilaista saman katon alle luomaan entistä parempia kontaktiverkostoja. Tapahtuman huippuseminaarit tarjosivat käytännönläheistä tietoa ajankohtaisista asioista, josta erityyppisissä tehtävissä toimivat viestintä- ja media-alan ammattilaiset pystyivät keräämään itseään parhaiten palvelevaa sisältöä. Osallistuin seminaareihin 28.10. Helsingissä ja jaan nyt tässä parhaita paloja Lokkaalin blogin lukijoille.


1. Google brändinrakentajan työkaluna
Maajohtaja Petri Kokko, Google

• Joka 3. kommentoi netissä viikottain
• Suomessa on 3,6 miljoonaa netin käyttäjää
• 80 % käyttäjistä vertaa hintoja netissä
• Hakumäärissä on kasvua, 81 % netin käyttäjistä menee verkkosivuille hakukoneen kautta
• Kaikkialla ohjataan menemään verkkoon (mieti esim. bussipysäkkimainos)
• 81 % on netissä samaan aikaan kuin katsoo televisiota, offline-mediat kiihdyttävät hakuja
• Hakusivu on kohtaamispaikka
• 71 % käyttäjistä olettaa johtavien brändien löytyvän hakutulosten yläpuolelta

Videoita ladataan Youtubeen joka minuutti 18 tuntia. Youtube on maailman toiseksi suosituin hakukone ja se on vaikutukseltaan tv-kanaviin verrattava media. Lisäksi 50 % kaikista videoista on kommentoituja tai arvosteltuja. Hauska case-esimerkki Youtuben käytöstä: Youtube Symphony Orchestra koottiin ihmisten lähettämien videoiden perusteella. Parhaat soittajat valittiin videoiden näytteiden kautta ja heidät lennätettiin Carnegie halliin New Yorkiin. Yksi päivä harjoiteltiin ja sitten esiinnyttiin.

Tulevaisuuden visio: Tulevaisuudessa sisältöjä suunnitellaan netin ehdoilla, eikä television kuten nyt. Verkko- ja sosiaalisen median ei tulisi olla enää lisä tv-, printti- ja ulkomainoksille vaan ennemminkin sitä kautta kannattaa iskeä ja vähintään käyttää sitä strategian tukena jo alusta asti.

2. Moottori - asiakaslehden ja netin tehokasta yhteispeliä.
Kehityspäällikkö (verkon sisällöntuotanto) Petteri Numminen, Kynämies

Moottori on autolehti, joka tarjoaa Autoliiton jäsenlehtenä tietoa ja vinkkejä autouutuuksista, automatkailusta ja liikenteestä. Moottori on Suomen ensimmäinen autolehti. Moottori on ilmestynyt vuodesta 1925 lähtien ja Kynämiehessä lehteä on tehty vuodesta 1997 asti.

- Kun Moottorista tehtiin verkkolehti, se ei sellaisenaan itsenäisenä nettilehtenä toiminut
- Kokemusten perusteella monestikaan yhteys printin ja netin välillä ei toimi
- Moottori vietiin osaksi Plaza.fi –plavelua, joka on “sähköinen Kamppi”.

• “Plaza on Moottorin äiti”
• “Plaza on prosessi ei projekti”
• “Plaza on verkkopalvelu eikä mikään verkkolehti”

- Nettisivuille tullaan, koska on joku ongelma, tarve saada tietää jokin asia. Sen takia usein sivuille tullaan Googlen kautta. Lehden suhteen on täysin eri periaate. Lehteä luetaan vapaalla ajankuluksi.
- Painetun lehden sisältöjä voidaan käyttää, mutta pääsääntöisesti kannattaisi tehdä juttu erikseen nettiin.
- Nyt Moottorilla on 20 000 viikkokävijää.
- Autoliitto ei ole vielä saanut uudistuksella tavotteiden mukaista lisäystä jäsenmääräänsä, vaikka verkkopalvelun kävijämäärä on 10 kertaistunut. Prosessia jatketaan.


3. Sosiaalisen median työkalut osana lehtiprosessia.
Luova johtaja Miikka Leinonen, Zeeland Society/Maggie Oy

- Lukijat tulee ottaa mukaan tekemään sisältöä
- Hyvä keino tähän on esim. wikit. Sisältöjä voi käyttää juttuina + lisäksi wikiin jää muuta materiaalia eli lisätietoa juttuun.
- Yhdessä lukijoiden kanssa tekeminen tuo ilmi, että miten lukijat ajattelevat

Askeleet sosiaaliseen mediaan:

- Leiki. Et voi hyödyntää sosiaalista mediaa, ellet tunne sitä.
- Oksenna. Lopputuotteen tulee olla sellainen, että se menee sosiaaliseen mediaan eli sen tulee olla sellainen, että sen voi jakaa helposti. Samoin kuvien kannattaa olla sellasia, että ne voi tuupata suoraan esim. Flickr- tai Slide –palveluihin. Esim. Neste Oil:sta oli Flickr’ssä brändin maineen kannalta ikäviä kuvia. Tuuppaamalla itse hyviä kuvia, joihin on oikeudet, voi hukuttaa massaan huonot kuvat.
- Kysele. Laita Facebookiin aiheita ja kysy, mitä mieltä lukijat ovat ja mitä he haluavat. ET-lehtikin kyselee Facebookissa!
- Elä. Optimoi sosiaalisen median käytön onnistuminen, kulkemalla kaikkien askelmien kautta ennen kuin alat elämään siellä.


Viisikko-Communica VCA Oy teki messukävijöille kyselytutkimuksen markkinointiviestinnän panostusnäkymistä vuodelle 2010. Katso tulokset tästä.