Kokemuksia yrittäjyydestä kulttuurialalla-info 3.5.2010

Oulun seudun ammattikorkeakoulun nykyiset ja jo valmistuneet opiskelijat kertoivat omakohtaisia kokemuksia yritystoiminnasta koululla järjestetyssä tilaisuudessa. Toiminimen perustamisesta kertoi muusikko Sami Saari, freelancer-toimittaja Anni Jyrinki kertoi free-verokortilla työskentelystä, Jukka Köngäs esitteli Oamkin yrityshautomon toimintaa, AD Aleksi Kauhanen Suunnittelutoimisto Ilimeestä kertoi avoimen yhtiön toimintamuodoista ja lisäksi esiteltiin Kulttuuriosuuskunta ja Taidesivut.net-sivusto. Paneelikeskustelussa pohdittiin muunmuassa sitä, miten yhdistää opinnot oman yrityksen toimintaan, mikä yrittäjyydessä on oleellista, miten onnistuu perheen, työn ja opintojen yhdistäminen, miten yritys voi markkinoida ja myydä osaamistaan sekä sitä, miten hyödyntää julkisia yritystoiminnan tukia ja avustuksia.

Anni Jyrinki: Freelancer-toimittajana työskenteleminen

Erityisen mielenkiintoisen puheenvuoron Lokkaalin kannalta piti freelancer-toimittajana työskentelevä Anni Jyrinki. Jyrinki on valmistunut medianomiksi keväällä 2008 ja hän on työskennellyt freelancer-toimittajana siitä asti. Hän työskentelee freelancer-verokortilla, mikä ei vaadi niin paljon paperitöitä kuin varsinaiseksi yrittäjäksi ryhtyminen, mutta kuitenkin tulonhankkimiskulut (esimerkiksi kameran hankinta) voi vähentää verotuksessa. Free-kortilla toimittaessa tulee olla vähintään kolme toimeksiantoa vuodessa. Kortin veroprosenttia on helppo muuttaa, mikäli tulot olennaisesti muuttuvat. Yleisesti suositellaan verokortilla toimittavaksi muutaman vuoden ajan, minkä jälkeen harkitaan vaativampia yritysmuotoja.

Aloittelevalle toimittajalle Jyrinki antaa tukun vihjeitä. Työt kannattaa aloittaa soittelemalla ja lähettämällä sähköposteja tuttuihin lehtiin. Aina voi myös tarjoutua käymään toimituksessa sähköpostin lähettämisen lisäksi. Hän myös kehottaa lähestymään lehtiä lähettämällä juttuidean eli ei koskaan suoraan valmista juttua. Juttuidean tulee olla mahdollisimman valmis tyyleineen, haastateltavineen sekä aikatauluineen. Olennaista on osoittaa kiinnostusta lähestyttävää lehteä kohtaan ja oppia ottamaan vastaan myös kieltävä vastaus. Palkkioista on hyvä sopia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sen suuruuteen vaikuttavat muunmuassa tekstin pituus, työtunnit, oheiskulut, luovutettavat oikeudet ja kuvitus. Jyrinki on kuitenkin huomannut, että käytännössä työn tilaaja usein kertoo, mitä on valmis maksamaan. Journalistiliitolla on olemassa suositukset palkkioiden suuruuksista, mutta niihin harvoin päästään sanomalehdissä. Freelancerina toimivan tulee muistaa, että palkkioista vähennetään verot ja sosiaaliturva- sekä eläkemaksut. Yleensä palkan maksaja huolehtii maksuista, jolloin freelancer ei ole varsinaisesti yrittäjä.

Jyringin mukaan freelancerina toimimisen miinuspuolia ovat työyhteisön, säännöllisten tulojen ja työaikojen puuttuminen, huono sosiaaliturva ja kotona työskentelyn mahdollisuus. Samaan aikaan työn parhaita puolia ovat vaihtelevat työtehtävät, joustavat työajat, mahdollisuus erikoistua tiettyyn aihepiiriin ja myös kotona työskentely.

Freelancerina toimiessa on erityisen tärkeää pitää huolta ajan hermolla pysymisestä ja itsensä kehittämisestä sekä verkostoitumisesta. Journalistiliitto, Free-liitto sekä PSSY ovat hyviä paikkoja tavata alan ihmisiä. Vapaat journalistit-opas on mainio apuväline jokaiselle toimittajalle. Lisäksi Jyrinki kehottaa kurkkaamaan toimittajien ideasivustoa Deski.fi.

-Anu Isoaho