Osaako journalisti ohjeensa verkossa?
Sunnuntaiaamun aloitti Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen. Hän kertoi, että JSN:n toukokuussa annettu periaatelausuma nettilainaamisesta on otettu heti käyttöön mediassa ja muutenkin lehdissä on tapahtunut sisäistä ryhdistäytymistä: nyt ollaan valmiita antamaan tunnustusta kilpailevalle välineelle. Esimerkiksi linkitysvelvollisuus lainattavaan juttuun on yksi asia, johon on kiinnitetty huomiota. Tarkoituksena on ennen kaikkea hyvä palvelu. Uimonen huomautti, että perustyö journalismin uskottavuuden puolesta tai sitä vastaan tehdään toimituksissa. Julkisen sanan neuvosto voi vain korjata ilmeisiä virheitä tai se voi linjauksillaan yrittää estää virheiden syntymistä. Julkisen sanan neuvoston toiminta on uudistumassa ja uudistukset tulevat voimaan vuodenvaihteessa. Uimonen huomautti vielä lopuksi, että toimittajan tulee aina asettua tavallisen ihmisen puolelle: lehden asiakas on tavallinen ihminen eikä esimerkiksi kunta.
Paikallista etiikkaa?
Lokkaalin osuudessa projektipäällikkö Ulla Alakangas kertoi hankkeesta ja sen toiminnasta, minkä jälkeen Oulun seudun ammattikorkeakoulun journalismin yliopettaja Pertti Sillanpää esitteli Lokkaalissa tehtyä selvitystä paikallislehtien tekijöiden työssään kokemista eettisistä haasteista. Paikallista etiikkaa?-selvityksen lähtöolettamuksena oli se, että työskentely paikallislehdessä on erilaista kuin esimerkiksi Yleisradiossa tai maakunnan ykköslehdessä. Erityisesti teksti- ja piilomainonta koetaan ongelmaksi jokapäiväisessä työssä. Vaikka vastaajilla on selkeä käsitys hyvästä paikallisjournalismista, saattaa käytäntö poiketa teoriasta. Toimittajan työtä ohjaavat Journalistin ohjeet, oman talon toimintatavat sekä oma järki, kokemus ja omatunto. Painostusta lehtien toimittajat saavat kokea kuntien yrityksiltä poliitikoilta. Suhde kunnallisiin päättäjiin on viileän asiallinen. Tärkeänä asiana selvityksessä nousi esille se, että lehteä tehdään lukijoille ja kaikessa pyritään luotettavaan tiedonvälitykseen. Lokkaalin selvitystä kommentoivat viestinnän asiantuntija ja entinen Enontekiön Sanomien ja Kittilälehden päätoimittaja Riitta Muhonen sekä Lestijoki-lehden toimittaja Kati Kinnunen. Muhosen mielestä paikallislehden toimittaja on palveluammatissa enemmän kuin esimerkiksi maakuntalehden toimittaja. Lehden tehtäviin kuuluu myös paikkakunnan kehittäminen.
Median ja journalismin suunta
Päivän päätti Helsingin Sanomien päätoimittaja/kustantaja Mikael Pentikäinen puheenvuorollaan median tulevaisuuden haasteista. Hän antoi myös kattavan kuvauksen tämän päivän tilanteesta: Suomessa medialla on suuri vapaus, mutta mainontaa rajoitetaan usein turhaan. Lisäksi kansainvälinen sananvapaus on kiristynyt ja esimerkiksi viime vuonna kuoli 110 toimittajaa. Sananvapaus ei voi koskaan olla liian suuri, koska se on demokratian edellytys ja sen avulla ihmiset voivat muodostaa oman näkemyksensä asioista, mutta sitä voidaan käyttää vastuuttomasti.
Median murroksen Pentikäinen kertoi olevan suurin sitten Gutenbergin painokoneen: siinä missä painotekniikka mahdollisti sananvapauden ja levikin, on netti tämän ajan painokone. Netti levittää vapautta ja kansainvälisyyttä, mutta vaikeuttaa samalla sanan hallintaa. Myös vaikuttaminen ujuttautuu sisältöihin. Murros muuttaa mediamaisemaa ja kansallinen/kansainvälinen-vastakkainasettelu hakee tasapainoa. Mediamurros kuntaliitoksineen vaikuttaa myös paikallislehtien toimintaan. Levikkituottoa uhkaa netin ilmainen sisältö ja toimituksista on jouduttu vähentämään liikaa väkeä. Tällaisessa tilanteessa Pentikäinen kutsuukin huomiota lehtien ja toimitusten johtamiseen.
Sosiaalinen media on tuonut mukanaan myös positiivisia seuraamuksia, kun esimerkiksi diktatuureissa elävät ovat saaneet ääntään kuuluviin. Lisäksi netti on antanut mahdollisuuden kertoa ja antaa sisältöä lukijoille koko ajan, vaikka nopeuskilpailulla on taas puolestaan ollut varjopuolensa. Liiketoiminnalliset haasteet ovat oma lukunsa. Erilaiset lukulaitteet tulevat lyömään läpi maailmalla ja myös Suomessa, mikä saattaa horjuttaa sanomalehtien asemaa. Nettipalveluiden ja lukulaitteiden hinnoittelu on haasteellista, sillä maksullisista palveluista tulee tehdä houkuttelevia samalla kun tarvitaan resursseja tehdä myös verkkolehteä ja omaa sisältöä. Kaikesta tästä huolimatta tai siitä syystä Helsingin Sanomille tulee lukulaitelehti heti, kun laitteita on saatavilla Suomessa. Lopuksi Pentikäinen huomautti, että tämä on ennen kaikkea kokeilemisen ja uuden rakentamisen aikaa ja journalismi on parempaa kuin koskaan.
Jim Morrison on sanonut: se joka hallitsee mediaa, hallitsee mieliä.
-Anu Isoaho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti