Lauantai 18.9.2010 Alueellisilla journalismin päivillä
Sananvapaus ja yksilön oikeudet
Viestintäoikeuden tutkijatohtori Päivi Tiilikka avasi lauantaipäivän aiheella Journalistin sananvapaus ja yksilön oikeudet. Tiilikan mukaan Suomi on saanut 14 loukkaustuomiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ja näin ollen on ollut syytä kartoittaa lainmuutostarpeet. Tiilikka on selvittänyt asiaa oikeusministeriön toimeksiannosta ja hän huomautti, että Suomi on ollut osa Euroopan ihmisoikeussopimusta 1990-luvulta asti, kun taas tutkimuksessa mukana olleet Ruotsi, Norja ja Alankomaat ovat kuuluneet siihen jo 1950-luvulta. Tiilikka tuli tutkimuksessaan siihen tulokseen, ettei Suomen lainsäädäntö ole muita maita rajoittavampaa, mutta ihmisoikeudet eivät ole vielä juurtuneet osaksi lainsoveltamista niin vahvasti kuin muissa maissa. Lain soveltaminen on jäykkää ja kaavamaista, vaikka lainsäädäntö mahdollistaisi myös sananvapausmyönteiset ratkaisut. Suomessa harmaata aluetta ovat erityisesti uskonrauhan rikkominen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Tiilikan tutkimuksesta löytyy lisätietoa osoitteesta: www.om.fi/1274105758500.
Medianvapaus ja viranomaisaineistojen saanti
Päivän toinen puhuja, Jyväskylän yliopiston erikoistutkija Heikki Kuutti, kertoi MEDIADEM- ja Julkisuuslakiprojektien pohjalta siitä, miten Suomen virkamiehet eivät edelleenkään ole sisäistäneet vuonna 1999 voimaan tullutta lakia asiakirjajulkisuudesta. Viranomaisten ymmärrys on puutteellista etenkin julkisuusperiaatteesta ja omista velvoitteistaan. Tutkimustietoa aiheesta löytyy osoitteesta www.julkisuuslaki.fi. Lisäksi Journalismin kritiikin vuosikirja löytyy osoitteesta: http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/978-951-44-8030-0.pdf.
Paneelikeskustelu: Milloin tietoa on riittävästi?
Iltapäivä käytettiin paneelikeskusteluihin ja ensimmäiseksi keskusteltiin aiheesta Milloin tietoa on riittävästi?. Keskusteluun osallistuivat Ylen Silminnäkijä-ohjelman tuottaja Hannele Valkeeniemi, Keskustan kansanedustajaehdokas Jarmo Korhonen, viestintäoikeuden tutkijatohtori Päivi Tiilikka ja Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen. Nieminen korosti sitä, ettei tietoa voi koskaan olla riittävästi, mutta noudattamalla Journalistin ohjeita, Julkisen sanan neuvoston ohjeistuksia sekä toimituksen omaa ohjeistusta, pääsee jutunteossa pitkälle. Lisäksi puhuttiin niin sanotusta "yhden lähteen politiikasta" Silminnäkijä-ohjelman Matin talot-jakson yhteydessä. Valkeeniemi piti kiinni väitteestään, että nimetön lähde jutun taustalla oli olemassa, mutta että juttu muotoiltaisiin toisin mikäli se tehtäisiin nyt. Tiilikka huomautti, ettei yhden lähteen käyttö ole kiellettyä, mutta toki avoimesti esiinlausuttu lähde on parempi kuin salattu lähde, koska tällöin yleisö voi vapaammin tehdä omat johtopäätöksensä. Paneelissa keskusteltiin myös Ylen Moskovan avustajan Antero Eskolan tapauksesta ja vaalirahakohusta, joka henkilöityy Jarmo Korhoseen. Korhonen muun muassa väitti, että Keskustan lisäksi myös Kokoomus ja SDP ovat rikkoneet vaalilakia viime presidentin vaaleissa.
Journalismin jälkiviisaat
Päivän toisen paneelin keskustelijat olivat Kauppalehden toimittaja Katja Boxberg, Lapin Kansan taloustoimittaja Jarno Lakkala, Helsingin Sanomien taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen sekä Rauhan Tervehdyksen päätoimittaja Janne Kankaala. Paneelin aiheet voi tiivistää sanoihin vaalirahaähky, amerikkalainen loukkaantumiskulttuuri ja toimittajien sitoumukset (esimerkiksi puoluekanta). Boxberg muun muassa väitti, että vaalirahasotkun purkautumisella tulee olemaan suuria vaikutuksia sekä politiikkaan että journalismiin. Pietiläisen mukaan toimittajilla onkin syytä itsekritiikkiin. Loukkaantumiskulttuurilla tarkoitettiin sitä, että Suomessa pelätään tietyistä aiheista (esimerkiksi islam ja vähemmistöryhmät) kirjoittamista.
-Anu Isoaho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti