Osaako journalisti ohjeensa verkossa?
Sunnuntaiaamun aloitti Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen. Hän kertoi, että JSN:n toukokuussa annettu periaatelausuma nettilainaamisesta on otettu heti käyttöön mediassa ja muutenkin lehdissä on tapahtunut sisäistä ryhdistäytymistä: nyt ollaan valmiita antamaan tunnustusta kilpailevalle välineelle. Esimerkiksi linkitysvelvollisuus lainattavaan juttuun on yksi asia, johon on kiinnitetty huomiota. Tarkoituksena on ennen kaikkea hyvä palvelu. Uimonen huomautti, että perustyö journalismin uskottavuuden puolesta tai sitä vastaan tehdään toimituksissa. Julkisen sanan neuvosto voi vain korjata ilmeisiä virheitä tai se voi linjauksillaan yrittää estää virheiden syntymistä. Julkisen sanan neuvoston toiminta on uudistumassa ja uudistukset tulevat voimaan vuodenvaihteessa. Uimonen huomautti vielä lopuksi, että toimittajan tulee aina asettua tavallisen ihmisen puolelle: lehden asiakas on tavallinen ihminen eikä esimerkiksi kunta.
Paikallista etiikkaa?
Lokkaalin osuudessa projektipäällikkö Ulla Alakangas kertoi hankkeesta ja sen toiminnasta, minkä jälkeen Oulun seudun ammattikorkeakoulun journalismin yliopettaja Pertti Sillanpää esitteli Lokkaalissa tehtyä selvitystä paikallislehtien tekijöiden työssään kokemista eettisistä haasteista. Paikallista etiikkaa?-selvityksen lähtöolettamuksena oli se, että työskentely paikallislehdessä on erilaista kuin esimerkiksi Yleisradiossa tai maakunnan ykköslehdessä. Erityisesti teksti- ja piilomainonta koetaan ongelmaksi jokapäiväisessä työssä. Vaikka vastaajilla on selkeä käsitys hyvästä paikallisjournalismista, saattaa käytäntö poiketa teoriasta. Toimittajan työtä ohjaavat Journalistin ohjeet, oman talon toimintatavat sekä oma järki, kokemus ja omatunto. Painostusta lehtien toimittajat saavat kokea kuntien yrityksiltä poliitikoilta. Suhde kunnallisiin päättäjiin on viileän asiallinen. Tärkeänä asiana selvityksessä nousi esille se, että lehteä tehdään lukijoille ja kaikessa pyritään luotettavaan tiedonvälitykseen. Lokkaalin selvitystä kommentoivat viestinnän asiantuntija ja entinen Enontekiön Sanomien ja Kittilälehden päätoimittaja Riitta Muhonen sekä Lestijoki-lehden toimittaja Kati Kinnunen. Muhosen mielestä paikallislehden toimittaja on palveluammatissa enemmän kuin esimerkiksi maakuntalehden toimittaja. Lehden tehtäviin kuuluu myös paikkakunnan kehittäminen.
Median ja journalismin suunta
Päivän päätti Helsingin Sanomien päätoimittaja/kustantaja Mikael Pentikäinen puheenvuorollaan median tulevaisuuden haasteista. Hän antoi myös kattavan kuvauksen tämän päivän tilanteesta: Suomessa medialla on suuri vapaus, mutta mainontaa rajoitetaan usein turhaan. Lisäksi kansainvälinen sananvapaus on kiristynyt ja esimerkiksi viime vuonna kuoli 110 toimittajaa. Sananvapaus ei voi koskaan olla liian suuri, koska se on demokratian edellytys ja sen avulla ihmiset voivat muodostaa oman näkemyksensä asioista, mutta sitä voidaan käyttää vastuuttomasti.
Median murroksen Pentikäinen kertoi olevan suurin sitten Gutenbergin painokoneen: siinä missä painotekniikka mahdollisti sananvapauden ja levikin, on netti tämän ajan painokone. Netti levittää vapautta ja kansainvälisyyttä, mutta vaikeuttaa samalla sanan hallintaa. Myös vaikuttaminen ujuttautuu sisältöihin. Murros muuttaa mediamaisemaa ja kansallinen/kansainvälinen-vastakkainasettelu hakee tasapainoa. Mediamurros kuntaliitoksineen vaikuttaa myös paikallislehtien toimintaan. Levikkituottoa uhkaa netin ilmainen sisältö ja toimituksista on jouduttu vähentämään liikaa väkeä. Tällaisessa tilanteessa Pentikäinen kutsuukin huomiota lehtien ja toimitusten johtamiseen.
Sosiaalinen media on tuonut mukanaan myös positiivisia seuraamuksia, kun esimerkiksi diktatuureissa elävät ovat saaneet ääntään kuuluviin. Lisäksi netti on antanut mahdollisuuden kertoa ja antaa sisältöä lukijoille koko ajan, vaikka nopeuskilpailulla on taas puolestaan ollut varjopuolensa. Liiketoiminnalliset haasteet ovat oma lukunsa. Erilaiset lukulaitteet tulevat lyömään läpi maailmalla ja myös Suomessa, mikä saattaa horjuttaa sanomalehtien asemaa. Nettipalveluiden ja lukulaitteiden hinnoittelu on haasteellista, sillä maksullisista palveluista tulee tehdä houkuttelevia samalla kun tarvitaan resursseja tehdä myös verkkolehteä ja omaa sisältöä. Kaikesta tästä huolimatta tai siitä syystä Helsingin Sanomille tulee lukulaitelehti heti, kun laitteita on saatavilla Suomessa. Lopuksi Pentikäinen huomautti, että tämä on ennen kaikkea kokeilemisen ja uuden rakentamisen aikaa ja journalismi on parempaa kuin koskaan.
Jim Morrison on sanonut: se joka hallitsee mediaa, hallitsee mieliä.
-Anu Isoaho
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Median murros. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Median murros. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 3. lokakuuta 2010
torstai 25. maaliskuuta 2010
Sosiaalisen median vaikutukset mediamaailmaan, 17.3.2010
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia järjestää vuoden 2010 aikana sosiaalisen median seminaarisarjan ja Lokkaali oli mukana sarjan ensimmäisessä sosiaalisen median vaikutuksia mediamaailmaan tarkastelevassa tilaisuudessa viime keskiviikkona. Helsingissä Tieteiden talolla järjestetyn seminaarin puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen lehtori, VTT Janne Matikainen. Päivän muita puhujia olivat tutkija Esa Sirkkunen Tampereen yliopistosta, erikoistutkija Turo Uskali Jyväskylän yliopistosta, kanavajohtaja Maaretta Tukiainen SubTV:stä, kehityspäällikkö Seppo Roth Aamulehdestä sekä Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner.
Matikainen huomautti heti alkuun, että puhuttaessa sosiaalisesta mediasta on parempi käyttää sanaa yhteisöllinen media ja että käsite kattaa paljon enemmän kuin vain Facebookin, Twitterin ja YouTuben. Sosiaalinen media tarkoittaa käyttäjien tuottamaa sisältöä tietylle alustalle, joten siten esimerkiksi myös verkkokeskustelut kuuluvat tähän ryhmään. Käyttäjiä on paljon verrattuna sisällöntuottajien määrään ja toiminta on yksilölähtöistä ja verkostomaista. Tärkeää on ymmärtää, etteivät perinteinen ja sosiaalinen media ole keskenään kilpailijoita, vaan perinteinen media tarjoaa edelleen keskustelunaiheet ja sosiaalinen media vie viestiä eteenpäin.
Sosiaalisen median nousuun ovat vaikuttaneet mediatalouden globaalistuminen, tekninen kehitys (esimerkiksi laajakaistan yleistyminen) sekä poliittinen kehitys. Viestinnän ohjaus on esimerkiksi vapautunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuluttajista on tullut tekijöitä ja tekemistä leimaa vapaaehtoisuus, verkostomaisuus, osallistuvuus ja avoimuus. Tutkija Esa Sirkkunen muistuttaa, että median käyttäjä hakee osallistumisen kautta saatavaa palkkiota. Facebookin käytöstä ei saa rahaa, mutta huomiota sillä on helppo hakea. Vaikka tulevaisuus on muuttunut ennalta-arvaamattomaksi, on olennaista muistaa yleisön potentiaali: kun kuunnellaan kansalaisten toiveita, tippuu turhia liiketoimintamalleja pois ja se auttaa myös yrityksiä. Toki haasteitakin on eli kulttuuri yksilöllistyy ja sisällön laatu voi heikentyä, mutta Sirkkunen huomauttaa, että journalismin nimenomaan tulee vahvistaa linkkejä systeemisen ja elämismaailman eli julkisen ja henkilökohtaisen välillä. Lisäksi on tärkeää, että lisätään mahdollisuuksia ja tiloja vuorovaikutukseen. Tällaisia esimerkkejä voisi olla lukijakommenttien lisääminen toimituksen juttujen jälkeen ja sekä toimituksen että toimittajien omat blogit. Lisäksi voisi olla mielenkiintoista tutkia, mitä tapahtuisi jos ammattilaiset kommentoisivat netissä lukijoiden tuottamia tekstejä ja kuvia. Vaikka yleisö otettaisiin mukaan juttujen tekoprosessiin, niin sanottu pro+am-malli, tulisi silti journalististen koodien ja vastuun säilyä julkaisijalla. Tärkeää tulevaisuuden kannalta on sellaisen sisällöntuottamisen opettelu, että sisältöä voidaan levittää ja viedä eteenpäin useisiin lähteisiin. Ääripaikallisuus tulee korostumaan ja kansalaiskeskustelun ylläpito ja kehittäminen tulevat edelleen olemaan journalismin ydinaluetta. Sirkkunen korosti, että avoimuus ja selkeys ovat tärkeitä toiminnan kannalta ja sisältöjen (käyttö)arvo on sellainen lähtökohta, jonka varaan voi vasta sosiaalisessa mediassa rakentaa.
Erikoistutkija Turo Uskallilla oli käytössään alan uusimmat tutkimustulokset, sillä hän toimii tutkijana Piilaaksossa. Uskali huomautti, että maailman 6,8 miljardin uutisyleisö jakautuu useisiin erilaisiin yleisöihin, mutta olennaisempaa on huomioida maailmassa ihmisten välillä oleva digitaalinen kuilu. Sananvapaus on edelleen harvojen (1,3 miljardin ihmisen) etuoikeus ja sen esteenä on “Kiinan suuri palomuuri”. Voikin olla, että joudumme kohta puhumaan internetvapaudesta uutena ihmisoikeutena. Muutosvauhti maailmassa kiihtyy ja on vaikea ennustaa, mitkä sosiaaliset mediat ovat olemassa kahden tai muutaman vuoden päästä. Tähän mennessä menestyneimmät alustat sosiaalisessa mediassa ovat Facebook, Twitter, LinkedIn ja MySpace ja esimerkiksi Facebook ohitti Googlen eniten vierailtuna web-osoitteena Yhdysvalloissa 13.3.2010. Uskali tiivistääkin vaikutukset uutismediaan siten, että portinvartija-aikakausi tulee päättymään, kilpailu lisääntymään ja on otettava käyttöön uusia työkaluja ja lähteitä journalistiseen työhön. Yhdysvalloissa on kunnostauduttu sosiaalisen median vaikutusten tutkimisessa yleisön uutistottumuksiin. Perinteiset uutistoimistot ovat alkaneet hävitä uutiskilpailuja yleisölle ja toisinaan esimerkiksi Twitter on ollut reaaliaikaisen uutisvälityksen kärjessä. Näin esimerkiksi katastrofien uutisoinnin yhteydessä. Tärkeää on huomata, että ihmisten uutisannos tulee nykyisin useista eri lähteistä ja uutisaggregaattien merkitys onkin noussut huimaa vauhtia. Myös linkityksen ja uutisvideoiden merkitys on kasvanut ja uutisten voikin sanoa olevan aikaisempaa sosiaalisempia ja niiden kulutuksen aktiivisempaa. Trendi on myös se, että luotetaan ystävien ja oman alan guruihin uutislähteiden valinnassa. Lisäksi voidaan ennustaa tiedon määrän edelleen kasvavan, mobiilien päätelaitteiden käytön ja avoimen internetin yleistyvän ja paikallisuuden merkityksen sekä teknisen kilpailun kasvavan. Uudenlaisen uutisvälityksen huono puoli on se, että virheellisten uutisten mahdollisuus kasvaa ja luottamus voi mennä nopeasti, mutta todennäköistä on kuitenkin se, että muutamassa vuodessa kaikki maailman tieto on digitaalisessa ja erilaisten sovellusten muodossa ihmisten taskuissa. Uutisyleisöjä ei voi yrittää kehityksen tässä vaiheessa hallita, koska tuloksena olisi sensuuri tai itsesensuuri.
SubTV:n kanavajohtaja Maaretta Tukiaisen puhe korosti muiden tavoin sitä, miten tämän päivän lukija ja katselija tahtoo itse vaikuttaa vastaanottamansa ohjelman tai viihteen sisältöön. Kännykkään voi esimerkiksi tilata mobisodeja, tiivistettyjä ohjelmapätkiä. Netti on samalla tv, tv on pelattava tv ja faktan ja fiktion välinen raja hämärtyy koko ajan, mikä voikin olla se seuraava ”suuri juttu”. Ihmiset tahtovat elämyksellisyyttä ja niinpä esimerkiksi SubTV määritteleekin itsensä puheenaiheiden, ei ohjelmien, ostajaksi. Mediamaailma muuttuu entistä demokraattisemmaksi ja keskustelevammaksi. Muutos aiheuttaa paineita myös tiedottamiselle. Tieto ei välttämättä kulje katsojille enää markkinoinnin eikä toimittajien kautta, vaan tieto voi tulla blogistien kautta. Sosiaalinen media tarvitsee aina kohteen, jonka ympärille rakentua ja se haastaa perinteisen tv:n: sellainen kanava menestyy, joka voi tarjota kohteita ja mahdollisuuksia katsojille.
Toimittajien näkökulmaa seminaarissa edusti erityisesti Aamulehden kehityspäällikkö Seppo Roth. Hän keskittyi puheessaan toimittajan työtapoihin ja etiikkaan sosiaalisessa mediassa. Uudet, vuoden 2005 alussa käyttöön tulleet, journalistien ohjeet eivät anna vastauksia esimerkiksi Facebookin ja YouTuben kaltaisten medioiden myötä syntyneisiin kysymyksiin. Onko julkkiksen Facebook-päivitys uutinen vai kuuluuko se kirjesalaisuuden alaisuuteen? Saako uutista tehdä esimerkiksi Facebookin viharyhmästä? Saako toimittaja kuulua ”Turkis on murhaa”-nimiseen Facebook-ryhmään? Tässä vain muutamia kysymyksiä, joihin toimittajat joutuvat nykyisin miettimään vastauksia. Roth myöntää, että käytäntöjä vasta haetaan ja tällä hetkellä tilanne muistuttaa villiä länttä. Esimerkiksi BBC:llä on vain yksi maininta sosiaalisista medioista ohjeissaan; tosin Reuters julkaisi 10.3.2010 käsikirjan ”Reporting from the Internet”, joka pitää sisällään osion ”Social Media Guidelines” (ks. http://handbook.reuters.com/index.php/Reporting_from_the_internet). Käytännön vihjeitä Rothilla oli antaa. Hän kehotti toimittajia opettelemaan screenshottien käytön todisteina netissä olleista sisällöistä ja lisäksi hän kokee linkittämisen olevan hyvä asia lukijan kannalta, se antaa lisäinfoa lukijalle, ja lisäksi hän kehotti käyttämään Twitteristä ainoastaan valideiksi todettujen henkilöiden tviittejä.
Päivän viimeisen puheenvuoron käytti Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner. Hän puhui sosiaalisen median tulevaisuudesta ja vertaa perinteisen ja sosiaalisen median vastakkainasettelua suunnitelma- ja markkinatalouteen. Sosiaalisesta mediasta tekee tehokkaan sen ihmisiä sitouttava ulottuvuus, mikä puolestaan hyödyttää sekä yrityksiä että yksilöitä. Massamediaa voikin pitää satavuotiaana sivupolkuna, minkä jälkeen ollaan nyt palaamassa one-to-one-tilanteeseen. Ihmisistä tulee resistenssejä ostetulle medialle ja sen sijaan ansaitulla, sosiaaliseen mediaan pohjautuvalla medialla, on suuri läpäisyvoima, mikä puolestaan perustuu henkilökohtaisuuteen. Yritys voikin siis hyötyä sosiaalisesta mediasta antamalla sitä kautta itselleen inhimilliset kasvot. Lisäksi yrityksen työntekijät voivat toimia eräänlaisina anturoina sosiaalisessa mediassa toimiessaan: Facebookin tai vastaavan kautta saadaan ajantasainen tilannekuva siitä, mitä ihmiset haluavat, mutta tällainen toiminta vaatii yrityksiltä kontrollista luopumista ja aitoutta, sillä ihmiset ovat jostakin syystä sosiaalisessa mediassa oppineet erottamaan aitouden epäaitoudesta. Jokainenhan tietää elokuvista, että ”pahan korporaation” asettuessa ”hyvää ihmistä” vastaan, on lopputuloksena aina yksilön voitto. Onnistuessaan toiminnassaan yhtiö voi siis ansaita ihmisten luottamuksen ja näin, verkostoitumisen kautta, ansaita huomiota ja mediatilaa. Vastapainona sosiaaliselle medialle ja kansalaisjournalismille Jungner toivoisi perinteisen journalismin nostavan laaturimaansa ja antavan toimittajille enemmän aikaa tehdä laadukkaita ja tiiviitä juttuja.
Sosiaalista mediaa ei voi ymmärtää olematta siellä ja ainahan on mukava kokeilla uusia asioita, joten tavataan mekin sosiaalisen median parissa. Lokkaalikin on Facebookissa eli klikkaa http://www.facebook.com/home.php?#!/pages/Oulu/Lokkaali-hanke/342592524369?ref=nf!
Lisää sosiaalisen median seminaarisarjasta löydät osoitteesta http://sosiaalisenmedianseminaarisarja.blogspot.com/
-Anu Isoaho
Matikainen huomautti heti alkuun, että puhuttaessa sosiaalisesta mediasta on parempi käyttää sanaa yhteisöllinen media ja että käsite kattaa paljon enemmän kuin vain Facebookin, Twitterin ja YouTuben. Sosiaalinen media tarkoittaa käyttäjien tuottamaa sisältöä tietylle alustalle, joten siten esimerkiksi myös verkkokeskustelut kuuluvat tähän ryhmään. Käyttäjiä on paljon verrattuna sisällöntuottajien määrään ja toiminta on yksilölähtöistä ja verkostomaista. Tärkeää on ymmärtää, etteivät perinteinen ja sosiaalinen media ole keskenään kilpailijoita, vaan perinteinen media tarjoaa edelleen keskustelunaiheet ja sosiaalinen media vie viestiä eteenpäin.
Sosiaalisen median nousuun ovat vaikuttaneet mediatalouden globaalistuminen, tekninen kehitys (esimerkiksi laajakaistan yleistyminen) sekä poliittinen kehitys. Viestinnän ohjaus on esimerkiksi vapautunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuluttajista on tullut tekijöitä ja tekemistä leimaa vapaaehtoisuus, verkostomaisuus, osallistuvuus ja avoimuus. Tutkija Esa Sirkkunen muistuttaa, että median käyttäjä hakee osallistumisen kautta saatavaa palkkiota. Facebookin käytöstä ei saa rahaa, mutta huomiota sillä on helppo hakea. Vaikka tulevaisuus on muuttunut ennalta-arvaamattomaksi, on olennaista muistaa yleisön potentiaali: kun kuunnellaan kansalaisten toiveita, tippuu turhia liiketoimintamalleja pois ja se auttaa myös yrityksiä. Toki haasteitakin on eli kulttuuri yksilöllistyy ja sisällön laatu voi heikentyä, mutta Sirkkunen huomauttaa, että journalismin nimenomaan tulee vahvistaa linkkejä systeemisen ja elämismaailman eli julkisen ja henkilökohtaisen välillä. Lisäksi on tärkeää, että lisätään mahdollisuuksia ja tiloja vuorovaikutukseen. Tällaisia esimerkkejä voisi olla lukijakommenttien lisääminen toimituksen juttujen jälkeen ja sekä toimituksen että toimittajien omat blogit. Lisäksi voisi olla mielenkiintoista tutkia, mitä tapahtuisi jos ammattilaiset kommentoisivat netissä lukijoiden tuottamia tekstejä ja kuvia. Vaikka yleisö otettaisiin mukaan juttujen tekoprosessiin, niin sanottu pro+am-malli, tulisi silti journalististen koodien ja vastuun säilyä julkaisijalla. Tärkeää tulevaisuuden kannalta on sellaisen sisällöntuottamisen opettelu, että sisältöä voidaan levittää ja viedä eteenpäin useisiin lähteisiin. Ääripaikallisuus tulee korostumaan ja kansalaiskeskustelun ylläpito ja kehittäminen tulevat edelleen olemaan journalismin ydinaluetta. Sirkkunen korosti, että avoimuus ja selkeys ovat tärkeitä toiminnan kannalta ja sisältöjen (käyttö)arvo on sellainen lähtökohta, jonka varaan voi vasta sosiaalisessa mediassa rakentaa.
Erikoistutkija Turo Uskallilla oli käytössään alan uusimmat tutkimustulokset, sillä hän toimii tutkijana Piilaaksossa. Uskali huomautti, että maailman 6,8 miljardin uutisyleisö jakautuu useisiin erilaisiin yleisöihin, mutta olennaisempaa on huomioida maailmassa ihmisten välillä oleva digitaalinen kuilu. Sananvapaus on edelleen harvojen (1,3 miljardin ihmisen) etuoikeus ja sen esteenä on “Kiinan suuri palomuuri”. Voikin olla, että joudumme kohta puhumaan internetvapaudesta uutena ihmisoikeutena. Muutosvauhti maailmassa kiihtyy ja on vaikea ennustaa, mitkä sosiaaliset mediat ovat olemassa kahden tai muutaman vuoden päästä. Tähän mennessä menestyneimmät alustat sosiaalisessa mediassa ovat Facebook, Twitter, LinkedIn ja MySpace ja esimerkiksi Facebook ohitti Googlen eniten vierailtuna web-osoitteena Yhdysvalloissa 13.3.2010. Uskali tiivistääkin vaikutukset uutismediaan siten, että portinvartija-aikakausi tulee päättymään, kilpailu lisääntymään ja on otettava käyttöön uusia työkaluja ja lähteitä journalistiseen työhön. Yhdysvalloissa on kunnostauduttu sosiaalisen median vaikutusten tutkimisessa yleisön uutistottumuksiin. Perinteiset uutistoimistot ovat alkaneet hävitä uutiskilpailuja yleisölle ja toisinaan esimerkiksi Twitter on ollut reaaliaikaisen uutisvälityksen kärjessä. Näin esimerkiksi katastrofien uutisoinnin yhteydessä. Tärkeää on huomata, että ihmisten uutisannos tulee nykyisin useista eri lähteistä ja uutisaggregaattien merkitys onkin noussut huimaa vauhtia. Myös linkityksen ja uutisvideoiden merkitys on kasvanut ja uutisten voikin sanoa olevan aikaisempaa sosiaalisempia ja niiden kulutuksen aktiivisempaa. Trendi on myös se, että luotetaan ystävien ja oman alan guruihin uutislähteiden valinnassa. Lisäksi voidaan ennustaa tiedon määrän edelleen kasvavan, mobiilien päätelaitteiden käytön ja avoimen internetin yleistyvän ja paikallisuuden merkityksen sekä teknisen kilpailun kasvavan. Uudenlaisen uutisvälityksen huono puoli on se, että virheellisten uutisten mahdollisuus kasvaa ja luottamus voi mennä nopeasti, mutta todennäköistä on kuitenkin se, että muutamassa vuodessa kaikki maailman tieto on digitaalisessa ja erilaisten sovellusten muodossa ihmisten taskuissa. Uutisyleisöjä ei voi yrittää kehityksen tässä vaiheessa hallita, koska tuloksena olisi sensuuri tai itsesensuuri.
SubTV:n kanavajohtaja Maaretta Tukiaisen puhe korosti muiden tavoin sitä, miten tämän päivän lukija ja katselija tahtoo itse vaikuttaa vastaanottamansa ohjelman tai viihteen sisältöön. Kännykkään voi esimerkiksi tilata mobisodeja, tiivistettyjä ohjelmapätkiä. Netti on samalla tv, tv on pelattava tv ja faktan ja fiktion välinen raja hämärtyy koko ajan, mikä voikin olla se seuraava ”suuri juttu”. Ihmiset tahtovat elämyksellisyyttä ja niinpä esimerkiksi SubTV määritteleekin itsensä puheenaiheiden, ei ohjelmien, ostajaksi. Mediamaailma muuttuu entistä demokraattisemmaksi ja keskustelevammaksi. Muutos aiheuttaa paineita myös tiedottamiselle. Tieto ei välttämättä kulje katsojille enää markkinoinnin eikä toimittajien kautta, vaan tieto voi tulla blogistien kautta. Sosiaalinen media tarvitsee aina kohteen, jonka ympärille rakentua ja se haastaa perinteisen tv:n: sellainen kanava menestyy, joka voi tarjota kohteita ja mahdollisuuksia katsojille.
Toimittajien näkökulmaa seminaarissa edusti erityisesti Aamulehden kehityspäällikkö Seppo Roth. Hän keskittyi puheessaan toimittajan työtapoihin ja etiikkaan sosiaalisessa mediassa. Uudet, vuoden 2005 alussa käyttöön tulleet, journalistien ohjeet eivät anna vastauksia esimerkiksi Facebookin ja YouTuben kaltaisten medioiden myötä syntyneisiin kysymyksiin. Onko julkkiksen Facebook-päivitys uutinen vai kuuluuko se kirjesalaisuuden alaisuuteen? Saako uutista tehdä esimerkiksi Facebookin viharyhmästä? Saako toimittaja kuulua ”Turkis on murhaa”-nimiseen Facebook-ryhmään? Tässä vain muutamia kysymyksiä, joihin toimittajat joutuvat nykyisin miettimään vastauksia. Roth myöntää, että käytäntöjä vasta haetaan ja tällä hetkellä tilanne muistuttaa villiä länttä. Esimerkiksi BBC:llä on vain yksi maininta sosiaalisista medioista ohjeissaan; tosin Reuters julkaisi 10.3.2010 käsikirjan ”Reporting from the Internet”, joka pitää sisällään osion ”Social Media Guidelines” (ks. http://handbook.reuters.com/index.php/Reporting_from_the_internet). Käytännön vihjeitä Rothilla oli antaa. Hän kehotti toimittajia opettelemaan screenshottien käytön todisteina netissä olleista sisällöistä ja lisäksi hän kokee linkittämisen olevan hyvä asia lukijan kannalta, se antaa lisäinfoa lukijalle, ja lisäksi hän kehotti käyttämään Twitteristä ainoastaan valideiksi todettujen henkilöiden tviittejä.
Päivän viimeisen puheenvuoron käytti Yleisradion toimitusjohtaja Mikael Jungner. Hän puhui sosiaalisen median tulevaisuudesta ja vertaa perinteisen ja sosiaalisen median vastakkainasettelua suunnitelma- ja markkinatalouteen. Sosiaalisesta mediasta tekee tehokkaan sen ihmisiä sitouttava ulottuvuus, mikä puolestaan hyödyttää sekä yrityksiä että yksilöitä. Massamediaa voikin pitää satavuotiaana sivupolkuna, minkä jälkeen ollaan nyt palaamassa one-to-one-tilanteeseen. Ihmisistä tulee resistenssejä ostetulle medialle ja sen sijaan ansaitulla, sosiaaliseen mediaan pohjautuvalla medialla, on suuri läpäisyvoima, mikä puolestaan perustuu henkilökohtaisuuteen. Yritys voikin siis hyötyä sosiaalisesta mediasta antamalla sitä kautta itselleen inhimilliset kasvot. Lisäksi yrityksen työntekijät voivat toimia eräänlaisina anturoina sosiaalisessa mediassa toimiessaan: Facebookin tai vastaavan kautta saadaan ajantasainen tilannekuva siitä, mitä ihmiset haluavat, mutta tällainen toiminta vaatii yrityksiltä kontrollista luopumista ja aitoutta, sillä ihmiset ovat jostakin syystä sosiaalisessa mediassa oppineet erottamaan aitouden epäaitoudesta. Jokainenhan tietää elokuvista, että ”pahan korporaation” asettuessa ”hyvää ihmistä” vastaan, on lopputuloksena aina yksilön voitto. Onnistuessaan toiminnassaan yhtiö voi siis ansaita ihmisten luottamuksen ja näin, verkostoitumisen kautta, ansaita huomiota ja mediatilaa. Vastapainona sosiaaliselle medialle ja kansalaisjournalismille Jungner toivoisi perinteisen journalismin nostavan laaturimaansa ja antavan toimittajille enemmän aikaa tehdä laadukkaita ja tiiviitä juttuja.
Sosiaalista mediaa ei voi ymmärtää olematta siellä ja ainahan on mukava kokeilla uusia asioita, joten tavataan mekin sosiaalisen median parissa. Lokkaalikin on Facebookissa eli klikkaa http://www.facebook.com/home.php?#!/pages/Oulu/Lokkaali-hanke/342592524369?ref=nf!
Lisää sosiaalisen median seminaarisarjasta löydät osoitteesta http://sosiaalisenmedianseminaarisarja.blogspot.com/
-Anu Isoaho
maanantai 8. helmikuuta 2010
Markkinointiviestinnän viikon seminaarien antia
Markkinointiviestinnän viikko välittää ensi käden tietoa markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän nykytilasta. Tapahtuma kokosi tänä vuonna 3500 ammattilaista saman katon alle luomaan entistä parempia kontaktiverkostoja. Tapahtuman huippuseminaarit tarjosivat käytännönläheistä tietoa ajankohtaisista asioista, josta erityyppisissä tehtävissä toimivat viestintä- ja media-alan ammattilaiset pystyivät keräämään itseään parhaiten palvelevaa sisältöä. Osallistuin seminaareihin 28.10. Helsingissä ja jaan nyt tässä parhaita paloja Lokkaalin blogin lukijoille.
1. Google brändinrakentajan työkaluna
Maajohtaja Petri Kokko, Google
Videoita ladataan Youtubeen joka minuutti 18 tuntia. Youtube on maailman toiseksi suosituin hakukone ja se on vaikutukseltaan tv-kanaviin verrattava media. Lisäksi 50 % kaikista videoista on kommentoituja tai arvosteltuja. Hauska case-esimerkki Youtuben käytöstä: Youtube Symphony Orchestra koottiin ihmisten lähettämien videoiden perusteella. Parhaat soittajat valittiin videoiden näytteiden kautta ja heidät lennätettiin Carnegie halliin New Yorkiin. Yksi päivä harjoiteltiin ja sitten esiinnyttiin.
Tulevaisuuden visio: Tulevaisuudessa sisältöjä suunnitellaan netin ehdoilla, eikä television kuten nyt. Verkko- ja sosiaalisen median ei tulisi olla enää lisä tv-, printti- ja ulkomainoksille vaan ennemminkin sitä kautta kannattaa iskeä ja vähintään käyttää sitä strategian tukena jo alusta asti.
2. Moottori - asiakaslehden ja netin tehokasta yhteispeliä.
Kehityspäällikkö (verkon sisällöntuotanto) Petteri Numminen, Kynämies
Moottori on autolehti, joka tarjoaa Autoliiton jäsenlehtenä tietoa ja vinkkejä autouutuuksista, automatkailusta ja liikenteestä. Moottori on Suomen ensimmäinen autolehti. Moottori on ilmestynyt vuodesta 1925 lähtien ja Kynämiehessä lehteä on tehty vuodesta 1997 asti.
- Kun Moottorista tehtiin verkkolehti, se ei sellaisenaan itsenäisenä nettilehtenä toiminut
- Kokemusten perusteella monestikaan yhteys printin ja netin välillä ei toimi
- Moottori vietiin osaksi Plaza.fi –plavelua, joka on “sähköinen Kamppi”.
- Nettisivuille tullaan, koska on joku ongelma, tarve saada tietää jokin asia. Sen takia usein sivuille tullaan Googlen kautta. Lehden suhteen on täysin eri periaate. Lehteä luetaan vapaalla ajankuluksi.
- Painetun lehden sisältöjä voidaan käyttää, mutta pääsääntöisesti kannattaisi tehdä juttu erikseen nettiin.
- Nyt Moottorilla on 20 000 viikkokävijää.
- Autoliitto ei ole vielä saanut uudistuksella tavotteiden mukaista lisäystä jäsenmääräänsä, vaikka verkkopalvelun kävijämäärä on 10 kertaistunut. Prosessia jatketaan.
3. Sosiaalisen median työkalut osana lehtiprosessia.
Luova johtaja Miikka Leinonen, Zeeland Society/Maggie Oy
- Lukijat tulee ottaa mukaan tekemään sisältöä
- Hyvä keino tähän on esim. wikit. Sisältöjä voi käyttää juttuina + lisäksi wikiin jää muuta materiaalia eli lisätietoa juttuun.
- Yhdessä lukijoiden kanssa tekeminen tuo ilmi, että miten lukijat ajattelevat
Askeleet sosiaaliseen mediaan:
- Leiki. Et voi hyödyntää sosiaalista mediaa, ellet tunne sitä.
- Oksenna. Lopputuotteen tulee olla sellainen, että se menee sosiaaliseen mediaan eli sen tulee olla sellainen, että sen voi jakaa helposti. Samoin kuvien kannattaa olla sellasia, että ne voi tuupata suoraan esim. Flickr- tai Slide –palveluihin. Esim. Neste Oil:sta oli Flickr’ssä brändin maineen kannalta ikäviä kuvia. Tuuppaamalla itse hyviä kuvia, joihin on oikeudet, voi hukuttaa massaan huonot kuvat.
- Kysele. Laita Facebookiin aiheita ja kysy, mitä mieltä lukijat ovat ja mitä he haluavat. ET-lehtikin kyselee Facebookissa!
- Elä. Optimoi sosiaalisen median käytön onnistuminen, kulkemalla kaikkien askelmien kautta ennen kuin alat elämään siellä.
Viisikko-Communica VCA Oy teki messukävijöille kyselytutkimuksen markkinointiviestinnän panostusnäkymistä vuodelle 2010. Katso tulokset tästä.
1. Google brändinrakentajan työkaluna
Maajohtaja Petri Kokko, Google
- Joka 3. kommentoi netissä viikottain
- Suomessa on 3,6 miljoonaa netin käyttäjää
- 80 % käyttäjistä vertaa hintoja netissä
- Hakumäärissä on kasvua, 81 % netin käyttäjistä menee verkkosivuille hakukoneen kautta
- Kaikkialla ohjataan menemään verkkoon (mieti esim. bussipysäkkimainos)
- 81 % on netissä samaan aikaan kuin katsoo televisiota, offline-mediat kiihdyttävät hakuja
- Hakusivu on kohtaamispaikka
- 71 % käyttäjistä olettaa johtavien brändien löytyvän hakutulosten yläpuolelta
Videoita ladataan Youtubeen joka minuutti 18 tuntia. Youtube on maailman toiseksi suosituin hakukone ja se on vaikutukseltaan tv-kanaviin verrattava media. Lisäksi 50 % kaikista videoista on kommentoituja tai arvosteltuja. Hauska case-esimerkki Youtuben käytöstä: Youtube Symphony Orchestra koottiin ihmisten lähettämien videoiden perusteella. Parhaat soittajat valittiin videoiden näytteiden kautta ja heidät lennätettiin Carnegie halliin New Yorkiin. Yksi päivä harjoiteltiin ja sitten esiinnyttiin.
Tulevaisuuden visio: Tulevaisuudessa sisältöjä suunnitellaan netin ehdoilla, eikä television kuten nyt. Verkko- ja sosiaalisen median ei tulisi olla enää lisä tv-, printti- ja ulkomainoksille vaan ennemminkin sitä kautta kannattaa iskeä ja vähintään käyttää sitä strategian tukena jo alusta asti.
2. Moottori - asiakaslehden ja netin tehokasta yhteispeliä.
Kehityspäällikkö (verkon sisällöntuotanto) Petteri Numminen, Kynämies
Moottori on autolehti, joka tarjoaa Autoliiton jäsenlehtenä tietoa ja vinkkejä autouutuuksista, automatkailusta ja liikenteestä. Moottori on Suomen ensimmäinen autolehti. Moottori on ilmestynyt vuodesta 1925 lähtien ja Kynämiehessä lehteä on tehty vuodesta 1997 asti.
- Kun Moottorista tehtiin verkkolehti, se ei sellaisenaan itsenäisenä nettilehtenä toiminut
- Kokemusten perusteella monestikaan yhteys printin ja netin välillä ei toimi
- Moottori vietiin osaksi Plaza.fi –plavelua, joka on “sähköinen Kamppi”.
- “Plaza on Moottorin äiti”
- “Plaza on prosessi ei projekti”
- “Plaza on verkkopalvelu eikä mikään verkkolehti”
- Nettisivuille tullaan, koska on joku ongelma, tarve saada tietää jokin asia. Sen takia usein sivuille tullaan Googlen kautta. Lehden suhteen on täysin eri periaate. Lehteä luetaan vapaalla ajankuluksi.
- Painetun lehden sisältöjä voidaan käyttää, mutta pääsääntöisesti kannattaisi tehdä juttu erikseen nettiin.
- Nyt Moottorilla on 20 000 viikkokävijää.
- Autoliitto ei ole vielä saanut uudistuksella tavotteiden mukaista lisäystä jäsenmääräänsä, vaikka verkkopalvelun kävijämäärä on 10 kertaistunut. Prosessia jatketaan.
3. Sosiaalisen median työkalut osana lehtiprosessia.
Luova johtaja Miikka Leinonen, Zeeland Society/Maggie Oy
- Lukijat tulee ottaa mukaan tekemään sisältöä
- Hyvä keino tähän on esim. wikit. Sisältöjä voi käyttää juttuina + lisäksi wikiin jää muuta materiaalia eli lisätietoa juttuun.
- Yhdessä lukijoiden kanssa tekeminen tuo ilmi, että miten lukijat ajattelevat
Askeleet sosiaaliseen mediaan:
- Leiki. Et voi hyödyntää sosiaalista mediaa, ellet tunne sitä.
- Oksenna. Lopputuotteen tulee olla sellainen, että se menee sosiaaliseen mediaan eli sen tulee olla sellainen, että sen voi jakaa helposti. Samoin kuvien kannattaa olla sellasia, että ne voi tuupata suoraan esim. Flickr- tai Slide –palveluihin. Esim. Neste Oil:sta oli Flickr’ssä brändin maineen kannalta ikäviä kuvia. Tuuppaamalla itse hyviä kuvia, joihin on oikeudet, voi hukuttaa massaan huonot kuvat.
- Kysele. Laita Facebookiin aiheita ja kysy, mitä mieltä lukijat ovat ja mitä he haluavat. ET-lehtikin kyselee Facebookissa!
- Elä. Optimoi sosiaalisen median käytön onnistuminen, kulkemalla kaikkien askelmien kautta ennen kuin alat elämään siellä.
Viisikko-Communica VCA Oy teki messukävijöille kyselytutkimuksen markkinointiviestinnän panostusnäkymistä vuodelle 2010. Katso tulokset tästä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)