MVV, päivä 1, osa 2

Oma suosikkini markkinointiviestinnän viikon ensimmäisen päivän puheenvuoroista oli viestintäkonsultti Mika Horellin esitys siitä, miten uutiskynnys ylitetään USA:n valtamediassa. Horelli on toiminut reilun kymmenen vuoden ajan Suomen New Yorkin suurlähetystön viestintäkonsulttina ja palannut nyt Suomeen. Horellin viestinnän konsultointiyritys Newsbrokers Oy onkin erikoistunut uutisointiin ja viestintään.

Viime aikoina suomalainen design on päässyt hyvin esille sellaisissa suurissa amerikkalaisissa julkaisuissa kuin The Boston Globe ja The New York Times. Horellin mukaan Timesin lukijat ovat tarkkoja siitä, keistä taiteilijoista he haluavat lehdestään lukea. Yksi heistä on Karita Mattila. Myös Jorma Elo ja Osmo Vänskä ovat suomalaisen kulttuuriuutisoinnin menestystarinoita Yhdysvalloissa. Lehdet siis kirjoittavat siitä, mistä lukijat haluavat lukea.



Hankalaa Yhdysvaltain uutiskynnyksen ylittämisestä tekee valvonta ja ihmisten kriittisyys. Uutisointia valvotaan, koska kilpailu on kovaa ja tarjontaa paljon. Puffit ja tyrkyttäminen eivät toimi, mutta viihdearvoa omaava viesti on helpompi saada läpi uutisarvoisesta viestistä puhumattakaan. Viime aikoina mediakentässä on alkanut tapahtua muutoksia, kun erilaiset pr- ja viestintätoimistot ovat alkaneet tuottaa tarpeeksi laadukasta ja lehdille ilmaista journalistisesti tuotetun näköistä materiaalia. Myös detaljin uutisointi voi tuottaa tulosta. Asiaa voi lähestyä miettimällä "mitä minä keksin tuoda julki tästä asiasta"-mentaliteetilla. Horelli mainitsee esimerkkinä jutun lomakeskuksesta, jossa kerrottiin, miten keskuksen uuden parkkialueen parkkiruudut maksavat 250 000 dollaria kappaleelta. Jutun huomioarvo kasvoi tällaisen yksityiskohdan huomioimisella ja keskus sai mainetta tasokkaana ja kalliina lomapaikkana.



Yhdysvaltain uutisvälineissä läpi pääsemiseksi on myös tunnettava ihmisiä henkilökohtaisesti ja oltava hyvät verkostot. Ylipäätään kokemusta ja kontaktipiirejä arvostetaan suuresti, joten usein isot pr- ja viestintätoimistot ovat välttämättömiä kumppaneita. Horelli mainitsee erinomaisena esimerkkinä Applen, joka on lyönyt itsensä läpi nimenomaan jatkuvan tiedottamisen kautta. Hyvä kriisitiedotus ja julkisuuden hallinta ovat keskeisiä seikkoja. Applen tuotteista puhutaan koko ajan ja iPhone on noussut roolimallin asemaan.

Amerikkalaisille on tärkeää se, miltä jokin asia tuntuu ja he ovat myös erittäin kriittisiä; tuotteen on oltava uniikki ja yrityksen palvelun erinomaista, jotta se tekee vaikutuksen amerikkalaisyleisöön tai -ostajaan. Lisäksi keskeistä on ymmärtää se, että amerikkalaiset seuraavat paljon ruohonjuuritason juttuja ja blogeja eli he etsivät koko ajan uutuuksia ja innovatiivisuutta.

Horelli kertoo puheenvuoronsa lopuksi tarinan siitä, miten suomalainen uistimia myyvä yritys Rapala löi itsensä läpi Yhdysvaltain markkinoilla. Tarvittiin sattuma ja kalastuksesta pitävä toimittaja. Toimittaja vakuuttui koekäytön jälkeen Rapalan uistimien erinomaisuudesta niin paljon, että päätti kirjoittaa niistä jutun LIFE-lehteen. Juttu ilmestyi 5.8.1962. Päivä on sama, jolloin Marilyn Monroe kuoli ja lehdestä tuli samalla näyttelijän muistonumero. Rapala sai kuukauden aikana kolme miljoonaa uistin-tilausta.

-Anu Isoaho, teksti ja kuvat