Koulutus aloitettiin katsauksella talousjournalismin historiaan. Talousjournalismi on vahvasti kytköksissä suuriin kansallisiin projekteihin (esimerkiksi 1980-luvulla tapahtunut taloudellinen murros), vaikka se toisaalta on myös rajoittanut journalismin liikkumavaraa. Suomessa talousjournalismista voi puhua vasta sotakorvausten ja säännöstelyn päätyttyä. Käännekohta oli 1970-luvun alussa, kun Suomen ja EEC:n vapaakauppasopimuksesta alettiin keskustella.
Seuraavaksi Javne haastoi osallistujat pohtimaan sitä, millaista talousjournalismi on 2010-luvulla. Koulutukseen osallistujat pohtivat muutaman hengen ryhmissä, mitkä ovat tämän vuosikymmenen keskeiset kysymykset talousjournalismissa ja mitkä seikat siihen vaikuttavat. Vastauksia löytyi runsaasti: nuorta väkeä on paljon, työttömyys vaivaa, Aasian merkitys korostuu, eläkepolitiikka, taantuma innovaatioissa, kuntien ja maaseudun tyhjeneminen… Lisäksi esimerkiksi talouspolitiikan puolella joudutaan pohtimaan Eu:iin, maatalouteen, tulonjakoon ja globalisaation kiihtymiseen liittyviä kysymyksiä. Globalisaatiokin voi olla mahdollisuus riippuen siitä, miten siihen vastataan. Tähän vuosikymmeneen vaikuttaviksi trendeiksi mainittiin myös suuruuden/pienuuden ihainnointi (esimerkiksi pienuuden ihailusta käytetään termiä downshifting ja keskeisiä näkökulmia ovat juurille palaaminen, aluepolitiikka, pysyvyys ja tavalliset ihmiset). Javne mainitsi myös arvomaailman muutoksen, josta esimerkkinä voi pitää Yhdysvaltojen terveydenhuoltouudistusta. Voidaan myös odottaa Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteiden paranemista, matkailun lisääntymistä ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien haasteiden kohtaamista. Tärkeää on kuitenkin kaikenlaisen pohdinnan keskellä muistaa, että aina on olemassa useita erilaisia tulevaisuudennäkymiä ja ennustuksia. Ennusteet ja epävarmuustekijät ovat olennaisia tekijöitä talouspolitiikassa ja esimerkiksi yleishyödyllisen teknologian kehittyminen on yksi tällainen epävarmuustekjä.
Muitakin harjoituksia koulutuksessa tehtiin. Suomen Pankin nettisivuilta löytyvä tiedote ”Suomen Pankin ennuste vuosiksi 2010-2012: Suomen talous hiipuu, jos kasvun perustaa ei vahvisteta” toimi pohjana paikallisesta näkökulmasta kirjoitetulle talousuutissähkeelle. Omaa sähkettä verrattiin sitten Helsingin Sanomissa olleeseen kirjoitukseen samasta aiheesta. Tehtävän tarkoituksensa oli muun muassa osoittaa, että maailmantaloudesta voi kirjoittaa myös paikallisesta näkökulmasta.
Koulutuksessa käytiin läpi paljon talouspolitiikan ja taloustieteen keskeisiä käsitteitä ja perusperiaatteita. Hyviä taloustiedon lähteitä ovat erilaiset talouden asiantuntijat (esimerkiksi talousnobelistit ja Suomessa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorit), Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos (ETLA), Tilastokeskus, Suomen Pankki, Finanssivalvonta (Fiva), Osakesäästäjien keskusliitto, erilaiset talousalan lehdet ja yritysten omat nettisivut. Hyödyllisiksi välineiksi taloustietouden kartuttamisessa oli havaittu myös pörssitiedotteet ja Talentumin uutiskirjeet.
Osallistujat etsivät netistä pörssiyhtiöitä, joilla olisi merkitystä oman alueen uutisointiin. Media-alan yritysten ja Finnairin seuraaminen todettiin yleisesti mielenkiintoiseksi. Javne huomautti, että Finnairin toiminnan seuraaminen on ilmastonmuutoksenkin kannalta järkevää. Kasvissyönti lisää myös suosiotaan, joten elintarvikealan yritysten seuraaminen voi olla hyödyllistä. Suomalaisittain tunnetut yritykset ja Oulun alueella informaatioteknologian alan yritykset tulisi olla taloudesta kirjoittavan toimittajan seurantalistalla. Pörssiyritysten seuraaminen auttaa hahmottamaan talouden kokonaistilannetta.
Sijoittajaviestinnän ymmärtäminen on myös keskeistä talousjournalismissa. Arvopaperimarkkinalaki määrää säännöllisestä ja jatkuvasta tiedotusvelvollisuudesta, mutta Javne kehottaa kiinnittämään huomiota tilinpäätöstiedotteissa käytettyyn retoriikkaan ja verrata yrityksen tietoja edellisvuoden tietoihin. Yritys voi antaa liian positiivisen kuvan toiminnastaan. Toimialakohtainen vertailu on myös hyvä työkalu ja aina voi kysyä muutosten syitä yrityksen johdolta. Tosin yrityksen näkemys voi poiketa toimittajan näkemyksestä ja tällöin onkin hyvä pyytää asiantuntijan mielipide tueksi. Mikäli toimittaja hakee tietoa alianssikapitalismista eli verkostoryhmittymistä, kannattaa kääntyä Timo Nikulaisen puoleen Etlassa.
Seutukuntien kilpailukyky nousi myös esille koulutuksessa. Alueelliset erot voimistuvat koko ajan, mutta Oulu on yksi kasvukilpailukykyisimmistä alueista Suomessa. Javnea kiinnostikin, millaista tutkimusta Pohjois-Suomessa tehdään ja tutkitaanko Oulun yliopistossa esimerkiksi nanoteknologiaa. Taloustoimittaja hakee ennen kaikkea yrityksen toiminnassa tai taloudessa tapahtunutta muutosta.
Koulutuksessa jaettiin paljon materiaalia ja vinkkejä lisätiedon hakua varten. Jyrki ja Mervi Niskasen kirjoittama Yritysrahoitus-teos (Edita) on hyväksi havaittu apuväline. Lisäksi voi opiskella yrityksen laskentatoimen alkeet ja koulutuksessa opeteltiinkin etsimään muun muassa kannattavuuden tunnuslukuja ja pääoman tuottoprosentteja sekä laskemaan vakavaraisuuden tunnuslukuja.
Kaiken kaikkiaan Oulussa vietettiin tiedon- ja työntäyteinen koulutuspäivä!
-Anu Isoaho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti