Perjantaina 29.1. järjestettiin Lehtigrafiikka-koulutus Oulun seudun ammattikorkeakoulun tiloissa. Koulutukseen osallistui kymmenen paikallislehtien työntekijää ja heidän toiveenaan oli saada vinkkejä Doris-ohjelman ja kuvien sekä grafiikan yhdistämiseen, mutta he totesivat myös, että kaikki koulutusohjelmassa mainittu on uutta, joten jaettavaa materiaalia mukaan otettavaksi kaivattiin kovasti. Koska ilmoitusvalmistus on iso osa lehden ulkoasua ja sen suunnittelua, panostettiin siihen lauantaina tilastografiikan ohella. Koulutuksessa käytettiin ohjelmista sekä InDesignia, Illustratoria että Photoshoppia. Puolet osallistujista olivat jo aikaisemmin käyttäneet ainakin osaa ohjelmista työssään, mutta muille ohjelmat olivat uusia työkaluja.
Kouluttajana toimi pidetty ja alalla arvostettu Veikko Mynttinen, joka toimii graafisten aineiden opettejana Oulun seudun ammattikorkeakoululla. Mynttisellä on graafisen teknologian ja graafisen suunnittelun kouluttajan työkokemusta vuodesta 1994 saakka ja sitä ennen yli 20 vuoden työkokemus mainospiirtäjän ja graafisen suunnittelijan töistä. Hän korosti sitä, että työskentely graafisella ja painoalalla on nykyisin enimmäkseen sähköistä julkaisemista ja opiskelua; esimerkiksi opiskelijoille materiaali jaetaan pdf:nä, koska ne ovat pienikokoisia ja muuttumattomia tiedostoja. Mynttinen kehotti panostamaan perustyökaluina ohjelmistopuolella Wordiin ja InDesigniin, vaikka Illustratorilla voikin Cs4-versiossa jo tehdä useamman sivun taittotöitä.
Tiedon visualisoinnin merkitys sanomalehtityössä on keskeistä ja siihen perehdyttiin Edward R. Tuften ajatusten kautta. Lehtimiehen tulee työssään miettiä, lisääkö vai järjesteleekö hän työskennellessään kaaosta. Perussynti on laittaa liikaa asiaa esimerkiksi lehtimainokseen ja jo suunnitteluvaiheessa pitääkin pystyä karsimaan ja priorisoimaan sisältöä. Semanttinen esitystapa on tehokkain ja esimerkiksi tehokas kaavion tai kartan käyttö vaatii yleensä aina pelkistämistä. Graafisessa suunnittelussa käytetään termiä “kaavioromu”, mikä tarkoittaa esityksen kannalta turhia elementtejä kuten esimerkiksi sisäkkäin olevia ruutuja, viivoja, versaalifonttia, alleviivausta ja boldausta. Kyseisillä elementeillä ei useinkaan ole mitään funktiota. Lehtityössäkin ratkaisujen on aina oltava perusteltuja. Koulutuksessa keskityttiin alfamaskin ja pikamaskin teon opetteluun. Alfamaskin teko on nopea ja monipuolinen väline. Myös erilaiset tiedostomuodot ja ohjelmistot tulivat osallistujille tutummiksi.
Koulutuksen lomassa käytiin keskusteluja muunmuassa anfangin käytöstä sanomalehdissä; anfangin käyttö tulee lehdissä miettiä sisällön kannalta ja paikallislehdissä sitä käytetään usein korvaamaan väliotsikkoa sekä jäsentämään ja rytmittämään tekstiä. Informaation annostelu ylipäätään on ydinasia, sillä se vaikuttaa lehden luettavuuteen. Mynttinen huomautti, että ihminen lukee sanakuvioita eli kahden tai neljän sanan ryhmiä. Lukija siis ennakoi tekstiä lukiessaan. Lehtityössä tai netissä ideaali on 30-40 merkkiä rivillä eli pistekoko ei siis ratkaise ja kirjassa maksimi on 60-80 merkkiä rivillä. Tämän vuoksi tuleekin miettiä tarkkaan, miten tieto esitetään. Tämä johti laajempaan keskusteluun layoutin tekemisestä ja suunnittelusta eli siitä, miten mateeriaali sijoitellaan sivulle. Mynttisellä oli paljon esimerkkejä niin kultaisesta leikkauksesta kuin hahmolaistakin. Yleinen huomio oli se, että arkityössä töitä tehdään sen mukaan, mikä “näyttää hyvältä”. Mynttinen huomautti, että parhaiten ihminen erottaa kontrastin, mutta myös rytmillä ja harmonialla on merkitystä ja sitä voi rikkoa yhdellä poikkeavalla elementillä. Keskustelua käytiin lisäksi ilmoittajien opastamisesta ja sen hankaluudesta. Hyviä esimerkkejä mainoksista ovat Stockmannin ja KodinAnttilan mainokset.
Yleisesti ottaen osallistujat olivat innostunuita aiheista ja työskentelymenetelmistä. Tiivis aikataulu ja aiheet olivat toki haasteellisia, mutta koulutuksen innostavuudesta kertoo paljon se, että Mynttistä pyydettiin pitämään koulutuksia myös paikan päälle lehtien toimituksiin. Erityisesti visuaalisuudesta toivottiin lisäkoulutusta, samoin kuin lehtigrafiikan teosta. Paikallislehden toimittaja joutuu tekemään paljon karttoja ja kaavioita, eikä hän niinkään tarvitse kuvankäsittelytaitoja (toimituksellinen aineisto vs. mainosmateriaali). Esille tuli idea täsmäkoulutuksista eli jonkin tietyn erityisosa-alueen puolipäivää kestävistä koulutuksista. Tällaisia erityisaiheita voisi olla esimerkiksi alfamaski. Lokkaalin puitteissa täsmäkoulutuksia voisi ajatella järjestettäväksi syksyllä 2010. Koulutus tarjosi osallistujille paljon uusia oivalluksia omaan työhön. Päivän aikana keskusteltiin myös muunmuassa journalistien koulutuksen nykytilasta.
Lauantaina 30.1. lehtigrafiikka-koulutus jatkui muutaman osallistujan voimin ja Veikko Mynttisen johdolla Oulussa. Päivän aikana käytiin läpi ilmoitusvalmistusta, Illustratoria ja vektorigrafiikkaa. Koulutus aloitettiin InDesignin:n grafiikkatyökaluilla (esim. stroke ja tekstityökalu) ja harjoiteltiin tekstielementtien vektoreiksi purkamista painoa varten sekä vektoripiirtämistä. Osallistujat saivat käytännönvinkkejä sekä mainospiirtämiseen (esim. skannerin ja “pistepiirtämisen” käyttö apuvälineenä) että logojen piirtämiseen.
Mynttinen lupasi toimittaa osallistujille vielä lisämateriaalia toimitettavaksi jälkikäteen sähköpostilla eli mikäli et ollut mukana koulutuksissa, mutta tahdot saada pdf-materiaalit, laita sähköpostia projektipäällikölle tai -sihteerille niin toimitamme materiaalin sen saatuamme.
-Anu Isoaho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti