Perjantaina 15.1.10 kouluttaja VTM Marianne Falck Eduhouse Oy:sta piti Oulussa koulutuksen paikallislehtiväelle aiheesta “Kunnallisjournalismi”. Osallistujien toiveena oli saada tietoa kuntien tiedottamiseen, tekijänoikeuksiin, talouslukuihin sekä sosiaali- ja terveysasioihin liittyvistä kysymyksistä. Paikallislehtien kannalta haasteellista on tehdä tylsistä aiheista lukijoita kiinnostavia.
Falck korosti heti aluksi, että kuntien päätöksenteosta tekee hankalaa niiden erilaisuus ja sen vuoksi myös koulutuksen pitäminen aiheesta on haastavaa. Suomessa on paljon kuntia, vaikka kuntaliitosten myötä niiden määrä onkin vähenemässä. Esimerkiksi vuonna 2010 tulee neljä uutta kuntaliitosta ja useita on lisäksi valmisteilla. Kuntaliitosten moottorina toimii Paras-hanke. Paikallislehtiin kuntaliitosten on pelätty vaikuttavan niitä heikentävästi levikkialueiden päällekkäisyyksien takia. Näin on etenkin Etelä-Suomessa. Kuitenkin paikallismedian ja –lehden asema saattaa vahvistua kunnan alueelta poismuuttaneiden tilatessa vanhan asuinkuntansa lehteä: lehti on usein ainoa tietolähde kunnan asioista. Kuntien yhdistymistä suurempi uhka paikallislehdille saattaakin olla postimaksukysymys.
Suomessa vahvat kunnat ovat paikallishallinnon perustana. Kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä kuntalaisaloitteita, jotka on käsiteltävä ja joihin on myös vastattava; kansalaisliike voidaan järjestää esimerkiksi koulujen lakkauttamista vastaan. Oulun Mäntylän koulun tapaus nousi voimakkaasti esille keskusteluissa: koulun asioista on tiedottanut yksi ihminen, eikä käytännöllä ole ollut laillista perustaa.
Viimeisimmät kunnallisvaalit olivat syksyllä 2008. Vaaleissa vaalikelpoisia ovat kaikki kunnan täysi-ikäiset asukkaat eli ehdolla olevan ei tarvitse olla Suomen kansalainen. Äänioikeudessa voi olla poikkeuksia ja esimerkiksi valtionhallinnollisissa tehtävissä oleva ei voi äänestää. Osallistujat pohtivatkin sitä, voiko äänestää silloin, jos on työsuhteessa kuntaan (esimerkiksi kun kyseessä on koulun rehtori).
Kuntaa johtaa kunnan- tai kaupunginjohtaja. Kunnassa voi olla johtajana myös pormestari, mutta hänet valitaan vaaleilla, eikä hän siis ole virkasuhteessa kuntaan. Suomen ensimmäinen pormestari valittiin Tampereella 1.1.2007. Kunnanjohtaja voidaan puolestaan erottaa, sillä hänet on valittu pätevyysperustein. Kunnanjohtaja/pormestari-vastakkainasettelu herätti keskustelua osallistujissa. Eu-jäsenmaille on suositeltu pormestari-mallia, jossa pormestari valittaisiin suorin vaalein. Pormestarille haasteellista on mahdollisuus hankalien päätösten tekemiseen, koska jatkokaudelle pääseminen voi olla tuolloin vaakalaudalla.
Tiedottamisen merkitys on kunnissa keskeisessä asemassa ja viime aikoina esimerkiksi influenssarokotuksista tiedottaminen on saanut paljon kritiikkiä osakseen. Kunnan nettisivut ovat tärkeä tiedotuskanava, mutta niiden toimivuudessa on eroja; sivuilla tulisi esimerkiksi olla esillä kaikki kunnan viralliset asiakirjat, jotka ovat paikallislehden toimittajalle tärkeä tietolähde. Mikäli kunnassa on tiedottaja, on häneen helppo olla yhteydessä. Kunnissa ja niiden toimintakulttuureissa on muutenkin suuria eroja ja esimerkiksi tiedotteita lähetetään paikallislehtiin vaihtelevasti. Paikallislehdissä on ensisijaisesti raportointia kuntien päätöksistä. Valtionhallinnossa tiedottamisen ja avoimuuden merkitys on jo sisäistetty, mutta kuntien virkamiehet ovat oma lukunsa eli vaikka laki julkisuudesta ja tiedonsaannista on olemassa, se ei ole vielä saavuttanut kuntatasoa. Virkamiehillä on siis myös velvollisuus tiedottaa valmisteilla olevista asioista, mutta käytäntö on usein eri. Tiedottamisen viivästymisestä voidaan valittaa, mutta uutinen ehtii luultavasti vanheta ennen kuin valitusta on loppuun saakka käsitelty. Falck kehotti hyödyntämään etenkin lautakuntien puheenjohtajien tietopaljoutta juttuja kirjoitettaessa.
Koulutuksessa keskuteltiin myös kunnallisjournalismiin liittyvistä mielenkiintoisista käsitteistä. Näitä ovat esimerkiksi kansalaisjournalismi, kansanjournalismi sekä palvelujournalismi-käsitteet. Palvelujournalismi-käsite sisältää ajatuksen siitä, että tekstin sisällä on sanallista mainontaa esimerkiksi kunnassa toimiviin kauppoihin liittyen. Palvelujournalismin lisäksi paikallislehdessä on oltava erityisen varovainen siinä, kenen suuhun asian laittaa sanotuksi, eikä jutuissa saa näkyä toimittajan oma mielipide.
Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että paikallislehdillä on vaikutusvaltaa, vaikka työ onkin usein enemmän raportointia kuin tutkivaa journalismia. Arvioitiin, että noin 25% lehden jutuista on kunnallispolitiikka ja byrokratian seuraamista ja puolet jutuista puolestaan käsittelee taloutta. Tällä hetkellä eniten keskustelua kunnissa herättää yhteistoiminta-alue, sillä päättäjätkään eivät vielä tiedä, miten asia uudistus alkaa toimia.
Koulutus oli suurelle osaa osallistujista pettymys, koska aihepiiri liikkui yleisissä ja heille jo tutuissa asioissa. Erityisesti osallistujat toivoivat, että kunnallistaloutta ja talouden tunnuslukuja auottaisiin esim. talousjournalismin koulutuksessa. Näin toivottiin löydettäväksi yleisiä kehityslinjoja sekä tietoa siitä, mitä luvut käytännössä tarkoittavat. Koska koulutus ei vastannut sille asetettuja odotuksia, pyritään toiveet ja koulutussisältöjen kuvaukset vastaisuudessa ottamaan entistä paremmin huomioon.
Koulutuksen aikana syntyi kuitenkin monia hyviä keskusteluja ja yksi aihe käsitteli paikallislehden asemaa ja tulevaisuuden näkymiä. Eräs koulutukseen osallistuja esitti ajatuksen, että paikallislehden tärkein tehtävä on hengissä pysyminen. Ajatus on mielenkiintoinen ja keskustelua aiheesta voi jatkaa tämänkin blogin sivuilla.
Lisätietoa kuntien tiedottamisesta saa Kuntaliitosta ja siellä voi olla yhteydessä Riitta Myllymäkeen. Valtionosuusjärjestelmistä puolestaan tietää Jouko Heikkilä.
Ks. www.kunnat.net
-Anu Isoaho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti